Blogin Esittely

Minun ei oikeastaan pitänyt perustaa blogia, mutta asia vaivasi minua niin kauan että tässä sitä ollaan; Oma ruoka/elämäntapablogini :) Blogin nimesin kahden lempiyrttini mukaan, keittiöstäni löytyy aina molempia. "Noita"-etuliitettä tuskin tarvitsee kenellekään selittää, ja "koto" on vain kielellisesti wanhempi muoto sanasta "koti". Noidankoto olisi siis nykysuomalaisittain "noidankoti". Koska aion postailla tänne kotoisia, omassa elämässäni vaikuttavia asioita, kuten kirjoja, myyttejä ja reseptejä; niin ruoasta, noituudesta kuin kotikosmetiikastakin, ja kertoa jotain niissä käyttämistäni aineksista sun muista erikseen, vaikutti nimi mukavalta ja loogiselta.
Lukijoiltani pyydän vain maalaisjärjen käyttöä; Esittelemiäni reseptejä ei tarvitse kokkailla, eikä postaamiani yrttejä ja kasveja pidä kokeilla/käyttää, mikäli olet allerginen tai yliherkkä, tai et muuten vain pidä k.o. ruoasta tai kasvista.

Minä

Höm höm.. Kuten siis jo blogger ID:stäni voi päätellä, olen perinnetapoja, folklorea ja muita wanhan kansan elämäntapoja seuraava, ilkeä noita-akka, ja suomenuskoon ja Aliseenpäin kallellani oleva pakana, joten moderneja trendijuttuja ei varmaan tältä blogilta löydy ;)
Toisekseen, vaikka kirjoittelen tänne myös noituudesta, kirjoitan silti ihan yksityishenkilönä omasta elämästäni/kokemuksestani, ja pitäydyn lähinnä perusasioissa, eikä sivujeni tarkoitus ole sen kummemmin "kouluttaa" noita-akkoja tai opettaa noituutta kenellekään.
Noituus on vaan kiehtonut minua koko ikäni, vaikken oikeastaan lapsuuden noitaleikkien keskellä tiennyt tuleeko minusta isona oikeasti noita, tai mitä se edes tarkoittaisi. Noituus tuntuu meillä kulkevan jotenkin suvussa, ja äitini huomasi minussa aikoinaan kiinnostukseni noituuteen ja yliluonnolliseen, ja alkoi opettaa minulle asioita, kuten hänen äitinsä hänelle, jne. Arvostan eniten äidiltäni ja sukuni naisilta saamiani neuvoja niin maagisissa kuin maanläheisimmissäkin asioissa, ja väistämättä tulee lainailtua heitä paljon kirjoitellessani, sillä haluan myös jakaa wanhaa tietoa eteenpäin. Kiitokset heille.

ENKÄ siis ole wiccalainen!!! Harmittavan moni sotkee nuo käsitteet vielä nykyäänkin kun ei lukea osata. Wicca voi olla noita, mutta se ei tarkoita että jokainen noita olisi Wicca! Noituus on vanha käsite; suuntaus, joka pohjaa wanhaan kansantaikuuteen ja folkloreen. Wicca taas on 1900-luvun puolivälissä syntynyt uskonto, joka muiden uskontojen tavoin sisältää mm. erilaisia rituaaleja ja oppeja.
Koska en ole kristitty, en harjoita täällä myöskään minkäänsorttista saatananpalvontaa, turha siis alkaa syyttelemään. En myöskään harjoita ritualistista noituutta, tai ole minkään noitapiirin jäsen. Blogini ei siis ole uskonnollinen, ja on turha yrittää rinnastaa noituutta uskontoihin, kerran se ei ole uskonto lähtöjäänkään!

En kuitenkaan voi kieltää ketään lukemasta blogiani mutta koska blogini ei ole uskonnollinen, vakuutan, että esim. vannoutunut wicca tuskin saa blogisisällöstäni mitään irti, sillä Wiccalla itsessään ei ole mitään tekemistä wanhan noituuden kanssa, eikä sillä wiccan. Nykypäivän eklektikoista ja muista kermankuorijoista taas en osaa sanoa, mutta tuskin heillä nyt niin huonosti menee, että oma aineisto täytyy apinoida täysin eri genrestä.

*Tähän väliin minun on vielä erikseen mainittava, etten henkilökohtaisesti mitenkään vihaa wiccalaisuutta, mutta myönnän, että sen harjoittajat käyvät joskus vähän hermon päälle. Koska olen täällä jo monesti maininnut, etten ole wicca, pidän hyvin loukkaavana jos minua kaikesta huolimatta yhä luullaan wiccalaiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että Kuuntytär-95 tai Wiccapoliisi4Ever kommentoivat kuinka "Tuo ei kyllä kuulu Wiccaan" tai "MINÄ olen ollut wicca jo niin ja niin monta vuotta, ja tiedän varmasti tämän paremmin kuin sinä", jne. Puhumattakaan, että joku lukutaidottomuuttaan mainostava teiniwicca linkkaa blogilleen Noidankodon suosittelemiensa "Hyvien wiccasivujen" listalle ;(
Ymmärrettävistä syistä moinen vie uskottavuutta niin noidilta kuin wiccoiltakin.
Internet on sitä paitsi täynnä ihan aitojen eri uskontojen puolestapuhujien, kuten wiccojen itsensä, ylläpitämiä, asiallisia ja informatiivisia sivustoja ja -blogeja, joista voi löytyä kaikille asiasta kiinnostuneille paremmin sopivaa sisältöä, ajanmukaista tietoa ja harjoituksia :)

Myös mielipiteeni, näkemykseni, harjoitukseni ja muu sellainen poikkeavat varmasti modernien noitien, pakanoiden ja wiccojen vastaavista, eli eiköhän blogisisällöstäni löydy jotain huomautettavaa jos jo lähtöjään ajattelet, vaikkapa perusasioista, eri tavalla (etsä voi sanoo noin tai kiroan sut!). Jokaisella ihmisellä on toki oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta se ei tarkoita että se pitäisi tuoda julki asiattomalla tavalla. "Olla eri mieltä jostain" ja "vihata jotain sydämensä pohjasta" eivät ole koskaan olleet synonyymeja, vaikkakin puhdas viha (=En pidä tuosta, se on siis tuhottava totaalisesti!!!) tuntuukin nykyään olevan tavallisempi reaktio ei-pidettyihin asioihin kuin pelkkä huomiotta jättäminen (=En pidä tuosta, miksi siis välittäisin?).
En ole mikään pehmeäpäinen hippi joka näkee maailman hyvyyden kehtona ja uskoo anteeksiantoon. Toisin kuin moni tuntuu kuvittelevan, niskaani on turha kaataa paskaa ja olettaa että olen tottakai sinut asian kanssa, päinvastoin, en aio lyödä lappua luukulle vaan siksi että olemassaoloni ärsyttää sinua. Muistutankin kaikkia besserwissereitä hyvästä netiketistä, sillä käytöstavat ovat ilmaisia.

Noidankoto ei myöskään ole mitenkään poliittinen sivusto. Vaikka usein mainitsenkin teksteissäni joidenkin asioiden olevan "perinteisiä" tai "peri/wanha-suomalaisia", pesen käteni persuista kaikin tavoin. Eli pahoitteluni teille kaikille jotka eksyitte sivuilleni mitenkään aihetta muistuttavilla hakusanoilla. Haluan blogillani vain kertoa moniselitteisistä, wanhan linjan noituuteen liittyvistä asioista laajasti, ja vertailukohteita esitellen. Jottei lukijalla vallan menisi noidat, saatananpalvojat ja wiccat sekaisin, joudun siis välillä, selkeyden nimissä, sivuamaan eri suuntauksia ja uskontoja, mutta pyrin kuitenkin aina kertomaan k.o. aiheesta asiallisesti. Olen käyttänyt tietolähteinäni k.o. uskontojen omia tietosivuja, ja -kirjallisuutta, eli yritän pitää asiat mahdollisimman autenttisina etten sortuisi löpisemään puutaheinää.

Vaikka siis ajoittain teksteissäni käsittelenkin aiheesta riippuen eri uskontoja, politiikkaa tai pakanasuuntauksia, kyse on vain vertailumielisestä rinnastamisesta.
Muuten uskontoja käsittelevissä, asioissa kääntykää siis ennemmin niiden uskovaisten itsensä puoleen, sillä me noidat voimme opettaa teille syvemmin esim. wiccalaisuutta yhtä hyvin kuin wicca voi opettaa teille wanhaa noituutta..
Internetin ihmeellinen maailma on sitäpaitsi täynnä asiatietoa erilaisista pakanaryhmistä, joten edelleenkin; Googlen ääreen siitä sen sijaan että kirjoittelette minulle vihaista postia ;D

Oma Pää, Oma Suu

Blogillani julkaistut mielipiteet, näkemykset ja arviot ovat siis omiani, ja perustuvat omiin mielipiteisiini ja tapoihini. En halua lähtöjään loukata näillä sivuillani ketään mutta mikäli sinun mielipiteesi samoista asioista poikkeavat omistani, niin voi voi. Ihmisten omista eri oletuksista, uskomuksista tai näkemyksistä on turha kiskaista palkokasveja yhteenkään kehonaukkoon. Eroavaisuudet tekevät meistä ihmisiä, ja olisi creepya jos kaikki ajattelisimme ja tuntisimme aina samoin joka asiasta, eikö?
Pyrin siis pitämään linjani jokseenkin neutraalina, sillä oma polku on henkilökohtainen asia ja joka noidan jutut eroavat takuulla muiden vastaavista, kuten asiaanvihkiytyneet tahot taatusti tietävät. Blogillani esittelemäni reseptit ja ohjeet, niin ruoka- kuin kotikosmetiikka-sellaiset, kuuluvat pitkälti ihan jokapäiväisiin perusjuttuihin, ovat itse kokeiltuja ja hyväksi havaittuja, joten siksi pystyn suosittemaan niitä. Haluan kertoa kokemuksistani ja havainnoistani esittelemällä perusyrttejä, ruokatarvikkeita sun muita aineksia, sillä ehkä joku polkuunsa, ja kenties vielä perinnepolkuunsa tutustuva trulli saa täältä hyviä vinkkejä omaan keittiöönsä, kotikemikalioonsa, tai sitten taiantekoihinsa.

Myönnän, että kirjoittaessani tulee tietysti hieman opastettua lukijoita (esim. allergikkoja,) siltä varalta että joku haluaa kokeilla jotain ohjettani kotona tai jossain muualla. En silti halua neuvoa enkä opettaa teitä ajattelemaan laillani tai tekemään asiat prikulleen samalla tavalla. Vaikka tekstini perustuukin omaan (=Minun) kokemukseeni aiheen parissa, haluan parhaani mukaan kannustaa teitä lukijoitani (=Sinua), itsenäiseen ajatteluun; Jos jokin täällä tuntuu sinusta epämiellyttävältä tai epäeettiseltä, älä kokeile sitä!!
Mikäli esim. haluat kokeilla jotain esittelemääni kasvia kotiapteekkiisi, etsi siitä ensin laajemmalti tietoa, ja ota huomioon oma terveydentilasi, allergiasi, yliherkkyytesi, säännöllinen lääkityksesi, jne. ja keskustele kasvin rohdoskäytöstä tarvittaessa lääkärisi kanssa. Myös apteekkarilta voi kysyä neuvoja luonnonlääkkeiden suhteen. Ei ole minun vikani jos joku idiootti lähtee pelleilemään mahdollisesti vaarallisten rohdosten kanssa välittämättä aihekohtaisista varoituksistani. Siinä missä noituus on tietoa, se on myös kykyä käsitellä tietoa ja kantaa vastuuta omista teoista. Muistakaa se ;)

Noidan Keittiössä

No, hyvä ruoka, parempi mieli? Niin, rakastan myös ruoanlaittoa. Noidankodon keittiössä kokkailen pääasiassa tavallista kotiruokaa, ja pidän puhtaista mauista. Mummin (R.I.P) perinneruoat aitoine raaka-aineineen innoittavat tänäkin päivänä tarttumaan juuriselleriin ennen annoonaa. Sukujuureni ovat Karjalassa, joten sapuskassa voi olla ajoittain vivahteita myös itärajan puolelle. En myöskään sen kummemmin terveysintoile, mutta mielestäni ruoka voi maistua täyteläiseltä ja herkulliselta myös ilman pekonia (yök), MSG:tä, yltiösuolaa ja eläinrasvaa.
Jonkin verran myös itämaista pupellettavaa on luvassa, sillä olen aina tuntenut kulinaarista kiinnostusta mm. Intian ja Aasian keittiöihin, pääosin Kiinaan, Koreaan, ja Vietnamiin, sekä jonkin verran myös Japaniin ja Thaimaahan. Voisin ehkä sanoa että aasialainen kokkailu on eräänlainen harrastus :)

Noidankodon kööki ei siis ole mikään noidan "taikakeittiö", eivätkä kärpässienet kiehu padassa liskonsilmien kanssa. Ruoka on minulle ruokaa; hengissä pitävää nautintoainetta, tapa rakastaa ja tapa rentoutua. Toki, jokin ruokalaji voi liittyä maagisina pidettyihin erikois-tilaisuuksiin, kuten vuotuisjuhliin, mutta sen kummempaa magiaa ei resepteistäni löydy, ja jos löytyy, en postaa sitä minkään sapuskatagin alle. Mikäli siis päätät valmistaa jollain sapattireseptilläni herkkuja omaan sapattijuhlaasi, osaat kyllä itse siunata/energialadata ruoan itsellesi sopivaksi. Muuten se on tavallista kotiruokaa. Tiedäthän, synttärikakkukin on vain kakku ennenkuin lisäät siihen kynttilät ;)

Käytän paljon kasviksia, ja olen nykyiseltään kasvissyöjä. Olin yli kolmekymmentä vuotta pääasiassa "Lakto-ovo-pesco-carvo-vegaani", eli joo, ihan kasvissyöjä, vaikka söinkin silloin tällöin kalaa ja lihaa (ja tuon sanoin kieli poskessa). Kuitenkin viime vuosina eläimet ovat jäänet kokonaan pois ruokavaliosta, ja tuntuu, ettei elimistöni enää "kestä" lihaa samoin kuin ennen, lihasta tulee nimittäin todella huono olo fyysisesti. Puhumattakaan, että muutenkin ajatus lihan tai erilaisten eläinten eritteiden laittamisesta suuhuni tuntuu aika vastenmieliseltä. En siis pupella kasviksia minkään viheraatteen nimissä pelastaakseni tehotuotettuja possuja tai taistellakseni ryöstökalastusta vastaan. En vain enää pidä lihasta. Olen siis nykyään vegaaniuteen kallellaan oleva kasvissyöjä, eli Noidankodon ruokareseptit tulevat pysymään kasvis- ja vegaanipainotteisella linjalla.
Mieheni on kuitenkin ihan sekasyöjä, enkä pakota häntä noudattamaan omaa ruokavaliotani. Aion lisäksi pitää blogillani pari raatoreseptiä, sillä ne muistuttavat itseäni lihansyöntiajoistani, ja muutoksesta parempaan. Toivon myös jos vaikka onnistuisin niiden avulla inhottamaan/innostamaan lukijoitani blogini herkullisten, ja monipuolisten kasvisruokien pariin. Vanhoja lihapostauksia löytyy siis jonkin verran täältä edelleen, mutta uusia tuskin on enää tulossa.

Mutta kokeilkaa, kotikokkailijat, rohkeasti ohjeitani. Voitte aina lisätä/ korvata/ poisjättää aineksia joista pidätte, joita ette voi syödä tai joita ei satu olemaan käsillä tai joka sattuu löytymään jääkaapista jne. Niin tutustut ruoka-aineisiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin. Siten minäkin olen oppinut luottamaan ruoanlaittotaitoihini. Yritän muistaa muistuttaa asiasta aina reseptikohtaisesti.
Joitain keittiötäsmennyksiä käyttämistäni eri ruoka-aineista löytyy lisäksi Keittiösanastosta.

Pari ruoka-aine yliherkkyyttä siis myös hieman rajoittavat esiteltävien ruokien kirjoa, mutta sehän ei makua haittaa. Huomautan siis että kyse ei ole nirsoilusta; Pidän (pidin) todella paljon esim. tomaatista ja paprikasta, mutta yliherkkyyteni vuoksi jouduin lopettamaan niiden käytön. Myös mansikka, melonit, pitahaya ja kiivi rajoittavat blogireseptejäni, sillä nykyään jo niiden perkaaminen aiheuttaa iho-oireita. Laitan toki esim. ruokavieraille ja miehelleni ajoittain herkkuja joita en voi itse syödä, joten esim. satunnaisia tomaatti-, tai mansikkareseptejä voi putkahdella blogilleni.
Totaalikiellossa meidän perheessä ovat harvat raaka-aineet, yksi niistä on rosmariini, en vaan voi sietää sitä. Olen yrittänyt opetella tykkäämään k.o. yrtistä, mutta ei onnistu, hyi hitto..

Esittelemäni reseptit ovat siis pääosin omiani, vaikka seasta saattaa löytyäkin tutun perinteisiä ruokia jollaisia äitinikin laittoi. Lisäksi minusta on mukava muokata wanhojen keittokirjojen reseptejä ja kehitellä omiani. Valokuvat ovat myös pääasiassa itseni ottamia (ellei toisin mainita), joten ethän käytä kuviani luvatta? Wikipediasta ja vastaavista lainattuihin kuviin yritän aina muistaa liittää k.o. linkit. Mikäli kokeilet esim. reseptejäni blogillasi, ilahtuisin kovasti jos mainitsisit linkin sivuillasi.

Noidan kirjasto

Rakastan valtavasti kirjoja. Jo lapsesta asti olen lukenut, hakenut, tallentanut ja omaksunut tietoa vähän kaikesta ja kaikkialta, perinnejuurista, noituudesta, uskomuksista, yliluonnollisesta, yrtteistä, parannuksesta, loitsuista, resepteistä, ruoasta..jne. Tulen siis esittelemään sivuillani myös kirjoja; Kaikenlaista lueskeltavaa, joista jokainen esittelemäni teos löytyy myös omasta hyllystäni. Vaikken kopioikaan tietojani suoraan kirjoista, niitä voi kyllä tietyssä mielessä pitää eräänlaisina lähdeteoksina, sillä minulle niistä on ollut polullani ja elämässäni suuri apu, ja mielestäni on vain reilua esitellä nekin täällä.

Kuten jo mainitsin, olen lapsesta asti pitänyt yllä ja kirjoittanut kaikenlaisia muistikirjoja, ja kun kirjoihin yhdistetään aiemmin mainitsemani, suvun perinnelähteet, löytyy perinnetietoa vähän sieltä sun täältä. Omiin kirjoihin ja kansiin tallensin varttuessani infoa mm. folkloresta, ajankohtaislehdistä, sekalaisista kirjoista, ja omasta suvusta ja -kokemuksesta, opittuja arkipäivän niksejä, taikoja ja loitsuja. Näin jälkeenpäin niitä voisi kai kutsua varhaisiksi "mustakirjoiksi".

Tänne postaamani loitsut ja taiat edustavat ehkä niitä "henkilökohtaisimpia" aisioita elämästäni. Rakastan muinaisia loitsurunoja, kahdeksantavuista sointia ja kauniita sananväänteitä, joita käytän paljon loitsuissani ja taianteoissani. Loitsuni ovat siis wanhakaikuisia mukaelmia sekä suvulta opituista, että lähdeteoksistani lainatuista wanhoista suomalaisista loitsurunoista. Käyttämäni loitsurunko on siis perinteisen wanha-asuinen, mutta olen muokannut niitä tilanteen mukaan täyteläisimmiksi ja suuhun sopivimmiksi. Se ei loitsua huononna, sillä voima itsessään on niiden lukijalla.
Sivuille postaamiani loitsuja eikä taikoja ei ole tarkoitettu suoraan vahingoittamaan ketään, ja niitä voi vaikka halutessaan kokeilla ihan turvallisesti kotona.

Sananen suvaitsevaisille

Minulle on sitten turha nillittää jos tapani käsitellä jotain ruoka-ainetta, tai tehdä jotain harjoitusta tuntuu sinusta väärältä, oudolta, epätäydelliseltä tai muuten ärsyttävältä. Muistathan, että resepti on itse hyväksi havaitsemani, ja toiminut minulla monia kertoja ennenkin, ja teen sen jatkossakin hyväksi havaitulla tavallani. Tuskin kuitenkaan olen keittämässä mitään moottoriöljyssä, höystämässä kakkusia asbestilla (täytyykin joskus kokeilla) tai paahtamassa pandanpoikasia vartaassa.

Maalaisjärkeä saa siis käyttää. Esim. Paistoajat eivät lämpötilaan verraten pidä joka uunin kohdalla kutiaan minuutilleen, ja esim. kiertoilmauuni poikkeaa jonkin verran tavallisesta, mutta oletan että kai sinä nyt tunnet uunisi yhtä hyvin kuin minä omani, ja osaat säätää paisto-ohjeen omaan hellaasi sopivaksi.
Voit myös, tottakai, allergikkona tai yliherkkänä karsia/muuttaa reseptiä mielesi mukaan. En myöskään voi pakottaa ketään syömään selleriä, itkettämään munakoisoa, kuorimaan sipulia tai lämmittämään paistinpannua ennen käyttöä! Turha kuitenkaan alkaa itkemään jos jokin menee pieleen vain koska et halunnut noudattaa annettua perusohjetta (kyllä, banaani kannattaa oikeasti kuoria ennen syömistä)..

Mitä erilaisiin harjoituksiin ja rituaaleihin tulee, tämä on siis minun blogini jossa kerron omasta elämästäni ja tavoistani. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, en opeta täällä ketään tekemään asioita tavallani, sillä yhtä oikeaa tapaa ole olemassakaan. Niin monta luutaa kuin noitaa. Minun tapani eivät välttämättä toimi sinulle, eivätkä sinun tapasi minulle. On siis myös turha alkaa neuvomaan Site Adminia taianteossa, kuinka sinä onnistut siinä tottakai paremmin tekemällä niin ja näin..

(Muutamia muistikirjoja vuosien varrelta)

Tiedän myös, että ennemmin tai myöhemmin joku avarakatseisuuttaan alkaa syyttää minua plagioinnista, mutta sehän lienee ihan normaalia nettimaailmassa, eikö? En todellakaan aio, halua, enkä tarkoita apinoida ketään, mutta mikäli tuntuu että olen pissannut aamumuroihisi, niin kopauta vaan olkapäälle ja sano että "anteeksi, mutta tuo on loukkaavaa", tms. (Lue eteenpäin)
Jok'ikistä vanhaa, lapsuuteni lähdettä on mahdotonta enää jäljittää, sillä kuka ymmärtää pikkulapsena ulkohuussissa istuessaan, repaleisesta sanomalehdestä leikettä repiessään, että haenpa seuraavaksi kynän ja kirjoitan leikkeen taakse lehden tiedot ja sanoittajan ennen kuin otan talteen tämän "Onnimanni" -lorun sanat. Pahoitteluni siis moisista sattumuksista, ja yritän välttää ihan näin suoraa lainailua.

Kommenttien tarkastus sivuillani toimii vain yli kolme päivää vanhoissa teksteissä, mutta mikäli kommenttisi on asiallinen julkaisen sen kyllä ehtiessäni. Vältäthän kuitenkin mainontaa, navanalus-juttuja, uskonnonjulistusta tai perusteetonta herjaamista. Minua ei kiinnosta kuulla jos mielestäsi pelehdin saatanan kanssa, tai että minun pitäisi postata tänne sittenkin tonnikalareseptejä, tai kuinka typerä olen jos kuvittelen noitia ja yliluonnollista olevan olemassa, puhumattakaan että sinä wiccana kyllä teet tuon ja tuon jutun toisin. No kivat sulle. Mielestäni olet silloin vain itse väärässä, todistetusti lukutaidoton, epäkohtelias sekä ilmeisen typerä. Blogimaailmasta varmasti löytyy suvaitsevampiakin paikkoja jossa voit tuoda perusteettomia mielipiteitäsi julki niin että sinua myös kuunnellaan. Pidä täällä siis mölyt mahassasi, trollata voit muuallakin, kiitos :)

Blogisisällössäni voi myös esiintyä sanoja joita useimmat nykyihmiset, etenkin nykyvanhemmat, pitävät arveluttavina ja pelkkinä kirosanoina, mutta vakuutan ettei tarkoitukseni ole kiroilla kuin torimuija, vaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Sanan laajempi merkitys kyllä yleensä avautuu tekstistä itsestään. Voin sitäpaitsi luvata kaikille huolestuneille vanhemmille, että kyllä se teidän pikku Jari-Pauliina oppii ne oikeasti pahat sanat ihan ilman meidän noitien myötävaikutusta, jos ei Rauni-sedältä niin sitten tarhassa viimeistään, joten minua on turha osoitella sormella jos te ette voi, tai ette halua ymmärtää kansanperinnettä.. itse asiassa, voin kuulla esi-isien pyörivän haudoissaan takianne.

Sananen hyypiöille

Olen saanut (tästä Blogiesittelystäni huolimatta) myös vastaanottaa suhteellisen paljon asiattomia kommentteja, joissa monissa on ollut selkeä "navanalusteema". Sain pari vastaavaa kommenttia jo bloggailuni alussa, ja kuittasin ne ohimenevänä pilailuna, tosin nyt alkaa pikkuhiljaa mitta täyttyä. Pervot kommentoijat ovat esiintyneet anonyymeina, tai nimimerkeillä, joita en ole tunnistanut keneksikään tutuiksi. Tosin eipä tule mieleen että yksikään ystävistäni lähettelisi tänne piloillaan mitään rivoja juttuja pelotellakseen tai aiheuttaakseen minulle mielipahaa. Uskon (Huom! Ei uskonnollinen viittaus vaikka lauseessa esiintyykin sana "usko") sivistyneempiin tapoihin päättää ystävyys. Kaikille sivuilleni jatkossakin eksyville pervoille kuitenkin tiedoksi:

1. En edelleenkään julkaise asiattomuuksia, kuten jo edellä mainitsin.
2. Minä en ole täällä kenellekään mikään "Hani" enkä "Söpöläinen". Mikäli on asiaa, odotan käytettävän sivunpitäjän nimimerkkiäni tai neutraalia sinuttelua/asiallista teitittelyä.
3. Noidankoto.blogspot ei ole senssisivusto eikä liity millään tavalla parinhankintaan. Vaikka joskus postaisinkin blogilleni kuvia elämästäni, niin tiedoksi kaikille seksinnälkäisille, että en mitenkään myy tai kauppaa itseäni enkä minkäänlaisia erotiikkapalveluja täällä. En myöskään aio jaella täällä puhelinnumeroani enkä postata "henkilökohtaisempia" kuvia, sillä Noidankoto.blogspot ei ole, kuten jo mainitsin, tyyli-, muoti-, eikä seksisivusto!

Minulle on siis turha ehdotella treffejä tai päiväkahville lähtöä. Rehellisesti sanottuna, teidänlaisenne runkkarit oksettavat minua enemmän kuin moni muu asia tässä maailmassa. Vertailun vuoksi mainittakoon että, esimerkiksi ajatus WC-pöntöstä juomisesta on mielestäni yhtä inhottava kuin minkäänlainen seurustelu kanssanne.

Joten onko liikaa pyydetty että, perhana soikoon, lopettaisitte sen pelleilyn? Alkaa nimittäin (anteeksi kiroiluni), pikku hiljaa ihan oikeasti vituttamaan!

Tervemenoa blogimaailmaan...

Perustin nämä sivut siis lähinnä omaksi huvikseni, mutta mikäli täällä muita perinnenoitia ja wanhan linjan trulleja täällä käy lukemassa, myönnän, että voi löytyä jotakin omaan elämään sopivaa. Kysellä myös saa ja kommentit ilahduttavat mieltä ja pitävät virkkuna (tai varpaillaan).
En välttämättä ihan joka päivä istu koneellani kirjoittamassa, mutta ainakin kerran viikossa yritän käydä täällä, lupaan sen :)
Bloggaan anonyymina nimimerkin takaa, sillä olen niitä ihmisiä, jotka suhtautuvat henkilökohtaisten tietojensa (kuten nimensä) levittelyyn netissä hieman epäileväisesti, nyt on jo kaikenlaiset puhelinmyyjät kiusana. Yksityishenkilönä aion pitää tietoni vastakin itselläni, eli ajatelkaa Aconitumia vaikka "taiteilijanimenä". Löydyn siis täältä kyllä tarvittaessa niin kommenttiboksin, kuin Noidan Kotopostinkin kautta :)

Jos siis haluat tietää enemmän jostakin aiheeseen liittyvästä, esittää kysymyksiä, tai ehdotella blogisisältöä, kerro minulle kommenttina, tai sähköpostilla, niin yritän ehkä jopa laatia siitä postauksen :)
Blogini kommenttienvalvonta rajoittaa myös suoraa kommentointia yli kolme päivää vanhoihin postauksiin. Mikäli et jostain syystä halua kommenttiasi julkaistavan, lisää kommentti vaikka tähän postaukseen, ja mainitse kommentissa esim: "Älä julkaise tätä". Mikäli kommenttisi sisältää henkilökohtaisia tietoja, kuten sähköpostiosoitteen, en myöskään julkaise kommenttiasi.
Mutta tämä ei siis silti anna sinulle lupaa olla asiaton kommenteissasi tai posteissasi. Asiattomat viestit poistetaan tai jätetään vastaamatta. Eli kyllä, bloginsa alussa ilkeä noita yritti leikkiä täällä kilttiä, mutta kun se ei kaikenmaailman häiriköille kelvannut, niin tukehtukaa minun puolestani läskiinne..

Huomioitavaa

Kirjoitan ja julkaisen postauksia tietyssä järjestyksessä, vähän vuodenajan ja aihepiirin mukaan. Kirjoittelen hyvänä päivänä useampiakin postauksia varastoon, ja minulla saattaa olla luonnoksissa useampi, keskeneräinen postaus vaiheessa. Kun postaus valmistuu, julkaisen sen kyllä ajallaan. Valitettavasti joskus sopivasti temppuileva Blogger julkaisee tekstin kun klikkaan "Tallenna", ja postauskeskonen putkahtaa näkyviin blogilleni ennen aikojaan. Tällöin minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin poistaa väärä postaus. Tästä johtuen uutisvirrassa kuitenkin näkyy että olen julkaissut uuden postauksen, eikä kiinnostuneille sitten löydykään annettua tekstiä (en ole kaksinen nettivelho, jotta osaisin poistaa väärän informaation julkisesta uutisvirrasta asti). Koska mieluummin annan teille silmäiltäväksi kokonaisia, valmiita tekstejä kuin puutteellisia osasia tulevista postauksista, moinen ketuttaa minuakin suunnattomasti ja pahoittelen tällaisista postauskeskosista mahdollisesti aiheutuvia pettymyksiä. Kirjoitan kuitenkin poistamani postauskeskoset aina uudelleen, ja julkaisen ne ajan kanssa suunnitelman mukaisesti. Kärsivällisyys siis kannattaa.

Blogillani julkaisemat kuvat ja tekstit ovat omiani, ellei toisin mainita, ja esim. kuvieni tekijänoikeudet kuuluvat minulle. Tekijänoikeuslain mukaan oikeudet valokuviin ovat kuvan ottajalla. Osa valokuvaajista sallii kuviensa julkisen käytön julkisesti ilman erillistä lupaa, mutta on turha yleistää että kaikki sallisivat sen. Lain mukaan kuvan saa ladata tai kopioida omalle koneelle, mutta sen julkaisemiseen tai levitykseen tarvitset kuvanottajan luvan. Vastoin yleistä uskomusta, myös kuvien kopiointi Googlesta ilman lupaa on kielletty. Googlessa on myös vapaasti käytettäviä kuvia, joista Google-ohje kertoo paremmin.
Harva tulee nykyisin ajatelleeksi että kukaan todella omistaisi netissä näkyvät valokuvat, koska niiden kopiointi on niin helppoa. Tämä on huono perustelu, sillä moni asia on nykyään helppoa, mutta se ei tarkoita että niin pitäisi tehdä, kuten vaikka ylinopeus taajama-alueella tai puukkohippa kaverin kanssa.
Kuvien kopiointi toiselta henkilöltä on siis laitonta, eli lainopillisesti rikos, älä siis varasta.

Mikäli kuitenkin haluat lainata kuviani tai tekstejäni, toivoisin että otat reilusti yhteyttä ja kysyt lupaa, tai ainakin mainitset tekstissäsi alkuperäislähteen linkin, josta lainaamasi asiat ja tiedot ovat peräisin. Toivon myös, että tätä on turha toistaa "valveutuneille aikuisille", mutta tiedäthän, että minkä tahansa alkuperäisen tekstisisällön lainaaminen on aina eri asia kuin koko alkuperäismateriaalin copypastettaminen omille sivuille, vaikka alkuperäislähteen linkki olisi kuinka mainittu. Edelleenkään, minä en työskentele sinulle, enkä kirjoita tekstejäni vain että sinä voisit säästää itseäsi isommalta työltä kopioimalla tekstini omalle sivullesi, -blogillesi, tms. Sehän olisi sama kuin esim. reportteri kopioisi muiden artikkeleja saadakseen palkkansa muiden töistä. Hävetkää siis, kopioijat ;(
Mutta siis, kuten jo mainitsin, voit laittaa yhteydenottopyynnön vaikka tämän postauksen jatkeeksi, kommenttienvalvonta ei julkaise tietojasi kaikkien nähtäväksi, ja palaan asiaan kunhan bongaan viestisi.

Tekijänoikeuksia käsitellään laajemmalti tuossa toisessa sivussa "Kuvien Kopioinniosta".

Mainitsen vielä, että älkää myöskään ihmetelkö jos tekstini "elää". Pelkään tekeväni typeriä kirjoitusvirheitä, ja sellaisen havaitessani korjaan sen välittömästi. Samalla huomioni voi kiinnittyä vaikkapa lauseenrakenteeseen, ja tuumin "tuon olisin voinut sanoa paremminkin", ja muokkaan sen sopivampaan muotoon. Samoin voin huomata, että olen unohtanut mainita kokonaan "siitä ja siitä", ja lisään sen tekstiin. Joskus myös esim. postaamani erilaiset huomautukset, linkit ja maininnat vanhenevat, eivätkä ole enää ajankohtaisia, jolloin poistan ne tarpeettomina.
Vähän saamastani palautteesta riippuen muokkailen myös tätä esittelyä, jos olen unohtanut huomauttaa mistään. Enhän halua vaikuttaa leväperäiseltä ;)

-Kaikkea Hyvää-

..alkoiko teitäkin nyt himottamaan ne pandanpoikaset ;D

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Olen kohta 14-vuotias poika ja olen erittäin kiinnostunut noituudesta (tosissani). Olen kristitty, mutta en ole varsinaisesti uskossa. Olen lukenut noituudesta aika paljon ja se käy aina vaan kiinnostavammaksi. Olen pitänyt tasseografia sessioita noin vuoden ajan. Millä tavalla sinä harjoitat noituutta? Miten pääsisin alkuun? Voiko minusta edes tulla noita? Kiitos paljon vastauksista.

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Olen aloittelija noita ja en tiedä mitä ''välineitä'' minun pitäisi hankkia. Voisitko antaa muutamia vinkkejä?

Aconitum kirjoitti...

Hei Anonyymi :)

"Where there's a will, is a way" on hyvä ohje jokaiselle aloittelijalle, jos kerran kiinnostusta löytyy. Uskonto ei ole este noituudelle, sillä noituus ei ole uskonto. Moni kuuluu nykyään kirkkoon, vaan tavan puolesta vaikkei muuten harjoitakaan uskontoaan. Mikäli koet uskonnon "ahdistavana tai vääränä", itsenäinen kirkosta eroaminen on kuitenkin mahdollista 18-vuotiaana.
Jos sitten myöhemmin päätät kääntää kelkkasi ja palata seurakuntaasi, he kyllä ottavat takaisin myös tuhlaajapoikansa.

Itse seuraan wanhaa, kansantaikuuteen pohjaavaa perinnelinjaa, josta voi lukea vanhoista postauksistani. Yksityiskohtiin en "noitaelämässäni" sen kummemmin mene, sillä en halua opettaa ketään tekemään tavallani, vaan ajattelemaan itse.

Wanha perinnelinja ei sido kiinteisiin rituaaleihin tai juuri oikeisiin loitsuihin, tms, sillä kuten sanottu, kyse ei ole ritualisesta noituudesta tai uskonnosta.

Miksi epäilet voisiko sinusta tulla noitaa? Valinta on omissa käsissäsi. Vaikuttaa sitä paitsi tekstisi perusteella siltä että olet jo päässyt alkuun povailussa, onhan sekin omalla tavallaan niitä noitajuttuja..

On muuten oikein mukavaa kuulla myös että nuoremmankin väen keskuudessa kasvaa uusia kupinlukijoita.
Onnea polullesi, kyllä kaik' lutviutuup :)

Aconitum kirjoitti...

Ja hei toinen Anonyymi :)

Jaa-a.. "Välineistä" en tiedä, mutta noitien/noituuteen liitettyjä välineitä esittelen tarkemmin tuolla "Välineitä ja Tarvekaluja" -osiossa etusivun sivupalkissa.

Valitse välineet joille sinulla on eniten käyttöä. Koko arsenaalia ei tietenkään tarvitse, ainakaan kerralla hamstrata, vaan keskity välineisiin joiden "tunnet puuttuvan".

Jos sinulla on jotain omia välineitä jotka tuntuvat rituaalissa tärkeämmiltä kuin esim. New Age-kaupan hienot (ja hintavat) noitatuotteet, käytä niitä omiasi, jos ne vain tuntuvat oikeilta.
After all: Noitavälineet ovat sinun yhteytesi luontoon, eivätkä statussymboleita joilla leuhkitaan kavereille.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos erittäin paljon vastauksista!

Riina Kantola kirjoitti...

Ihana blogi! Mahtavaa, että jaat julkisesti, mitä elämäntapaasi kuuluu. Arvostan. :)

Piia kirjoitti...

Heippa!

Löysin blogisi sattumalta hakiessani hiusnaamio ohjeota :D Jäin lueskelemaan kirjoituksiasi ja palaan varmasti uudellen.

Aconitum kirjoitti...

Tervetuloa selailemaan :)

Folke Easterholm kirjoitti...

Etsin tietoa muinaisista hevosjumalista ja eksyin sattumalta blogiisi. Voi sanoa että tykästyin heti! Mahtavaa, että tämän ajan blogiviidakossa on myös tälläisiä blogeja. Kiitos.

Aconitum kirjoitti...

Japanilainen hevosjumala onkin tänään kummitellut tuolla tilastoissa.. Kiitos itsellesi, Folke Easterholm, ja tervetuloa selailemaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Tätä blogiasi on kyllä tosi mielenkiintoista lukea. Meillä on sukujuuret Karjalassa (rajan takana) ja tiettävästi vanhemmissa sukupolvissa ihmisiä, jotka ovat olleet tunnettuja wanhan kansan noitakonsteistaan. Itse konsteista ei sitten olekaan tietoa, koska kaikki, jotka olisivat osanneet niitä jotenkin kuvailla, ovat jo mullan alla. Blogisi avulla pääsee edes vähän kiinni siihen, minkätyyppisistä tekemisistä olisi voinut olla kysymys.

Reseptisi vaikuttavat hyviltä myös. Vaikken niitä tullutkaan etsimään, niin kokeilen jossain vaiheessa varmasti :)

Kiitos!

Aconitum kirjoitti...

Kiitos Anonyymille piristävästä kommentistasi, mukavaa että olet viihtynyt sivuillani :)

Yritän kertoa kattavasti wanhan linjan noituudesta. Lähimpänä hakemiasi noitakonsteja lienevät postaamani vuotuisjuhlataiat, jotka ovat oikeissa käsissä toimivia, mutta silti pitkälti "harmittomasta" päästä, vaikka lemmenloitsuista olenkin jo varoitellut, enkä kehota ketään verestämään naapurin lehmiä voi-onnen toivossa o_O
Wanha kansa tiesi paljon myös väärissä käsissä hyvinkin vahingollisia taiantekoja, joten en aio mitään kovin laajaa arsenaalia tänne postata juuri väärinkäytösten välttämiseksi, vaan pitäydyn lähinnä näissä perusjutuissa myös vastedes. Myönnän tosin sirotelleeni blogilleni paljon leivänmuruja k.o. wanhasta tietotaidosta, eli etsivä löytää ;)

Niina kirjoitti...

Heippa

Pakko kommentoida, että blogisi esittely ompi erinomainen! Mulla on omassa blogissa asetuksena, ettei saa kommentoida ellei ole blogia (tai google tiliä) tietysti hieman rajoittaa, kun blogittomat ystäväni eivät kaikki voi kommentoida, mutta parempi niin, kuin saada kaikenmaailman jeesustelijoilta kommentteja elämäntyylistäni. Itseäkin välillä ärsyttää "wiccattelu". Suomessa sitä kuuli paljon, mutta huomattavasti väheni, kun muutin Walesiin. Täällä onkin paljon pakana-aktiivista toimintaa ja enemmän tietoa /kiinnostusta ihmisillä. En määrittele myöskään noituutta uskonnoksi, se on henkinen polku ja, jokaisen polku on erilainen. Tällä hetkellä määrittelen itseni shamanistiseksi noidaksi. Paljon tutkin suomalaista folklorea ja mytologiaa. Blogistasi löytyy paljon juttuja mitä en ole muualta löytänyt. Kiitos siitä :)

Joku vaan kirjoitti...

Miten tietää olevansa noita vai voiko sellaiseksi vain ryhtyä? Minulle on sanottu, että sukuun kuuluu noitia, ja olen nähnyt yhden unen, joka toteutui (merkitseekö jotain).

Aconitum kirjoitti...

Vastaus on kaksijakoinen, toiset tietävät, ja toiset vain ryhtyvät. Muutoin olen jo käsitellyt aihetta tekstissäni "Noidaksi Tuleminen", joka löytyy tuolta sivupalkin "Noitakuva" -kategoriasta :)

BlueBird kirjoitti...

HeI upeaa ja rohkeaa ja aitoa tekstiä!tulen tutustumaan blogiisi enemmänkin😉 kuulostaa hieman samalta tuo, että itse myös olen lapsesta asti leikkinyt noita leikkejä mm. Metsässä nyt 27-vuotias ja epäilen että suvussani olisi vanhaa noituutta ollut, mutta kukaan ei puhu. Olen aika usein nähnyt Enne unia uni tietämys ja näkökyky on vahvaa.ennustuksia mitkä on käynyt toteen.mielenkiintoa mystiikkaan vahvoja unihalvausia joissa on näkyjä ja kiinnostus yrtteihin rohtoihin jne😅 jotenkin tuntuu että pikkuhiljaa sitä hyväksyy itsensä ja ollut eksyksissä mutta ehkä nyt selviää tieni. ONo mitään vanhasta noituudesta kirjallisuutta olemassakaan? Kun rakastan lukea mutta olen vain törmännyt näin tulet wicaksi kirjoihin😅 kiitos aitoudestasi

Anonyymi kirjoitti...

Olen päätynyt usein erinäisten noita-aiheisten Google hakujen kautta blogiasi lukemaan, mutta vasta nyt päädyin lukemaan esittelyn. Harvinaisen hyvin kirjoitettua tekstiä ja pelkkää asiaa, naurahdin jopa useammin kuin kerran. Tämä pätee niin esittelytekstiin kuin postauksiisikin. Itse olen aina uskonut yliluonnolliseen, tutkinut kansanuskoja ja myyttejä, nähnyt enneunia ja harjoittanut jonkinlaista noituutta. Ystävieni mielestä olen outo hörhö joka kuuluu osastolle, joten hyvä huomata etten ole yksin. Odotan innolla tuleviakin postauksiasi :D

Anonyymi kirjoitti...

Voi kuinka hyvin ja hauskasti kirjoitettu esittely! Tapasi kirjoittaa jäivät kutkuttamaan mieltä ja tallensinpa linkinkin jo valmiiksi seuraavaa vierailua varten. ;) Löysin tänne sattumalta (vaikka onko mikään puhdasta sattumaa vai ennemminkin kohtaloa?), kun etsin valkosipuliöljy vinkkejä. Aion kokeilla tehdä sitä ohjeellasi. Kiitos siitä ja myöskin lukukokemuksesta, joka tempasi hauskalla kieliasullaan mukaan! :)

S kirjoitti...

Kiitos paljon hyvästä blogista! Halusin kirjoittaa sinulle tällaisen yleisen kommentin, joten tulin kirjoittamaan sen tänne esittelysivulle. Kuvat kodistasi oli kiva nähdä, mutta kenties hiukan silmäillen menin tämän yli muuten. Mielestäni monet muut blogisi sivut kertovat sinusta ehkäpä enemmän kuin tämä esittely, mutta ymmärrän kyllä millaisia ihmisiä internetistä löytyykään. Enkä siis tarkoita tätä mitenkään negatiivisesti. :)

Törmäsin joskus blogiisi googlen kautta, kun etsin tietoa vanhoista uskomuksista. Enteitä ja etäisiä ym oli ensimmäinen sivu, jonka luin. Olen palannut tänne nyt vuoden aikana useaan otteeseen, lähes aina jollain tarpeella. Blogistasi on tullut hyvä tietolähde jo ennen googlea. Pidän myös blogisi tunnelmasta ja sinun tavastasi kirjoittaa ja esitellä asioita.

Kiitos näistä monista uusista tiedoista. Tulen seuraamaan jatkossakin blogiasi. Kaikkea hyvää sinulle! :)

Aconitum kirjoitti...

Kiitoksia jälleen mukavista kommenteista :)
BlueBird kyseli kirjoista. Olen tuolla sivupalkissani esitellyt paljon erilaisia teoksia, joista moni sivuaa wanhaa noituutta tavalla tai toisella.

Kiitos myös S:lle, mainittakoon tosin, että tämä Blogini esittelysivu on tarkoitettu esittelyksi juuri blogistani, eikä niinkään minusta itsestäni. Siksi sivun nimi on "Blogin Esittely". Aina välillä kyllä sivuan Noidankodossa yksityiselämääni, ihan tahallani, joten kyllä minun elämisistäni varmaan jonkinlainen kuva tarkkasilmäisille lukijoilleni välittyy :)

Anonyymi kirjoitti...

Heippa! Kohta 14 vuotias noita tyttö täällä! Ihan sattumaisin löysin blogisi etsiessäni suomenkielistä informaatiota näihin noita juttuihin (englanniksi näitä olen opiskellut jo vuoden) ja heti innostuin! Todella ihana tämä blogi, palaan varmasti vielä monesti lueskelemaan! :)

Anonyymi kirjoitti...

En nyt enää edes muista, mikä haku miut sivuillesi lennätti, mutta siitä kiitollisena :)! Tässäpä lueskeltavaa tuleville pimeille talvipäiville... Moni asia risteää omien mielenkiinnonkohteitteni ja arvomaailmani kanssa ja voin vain suuresti ihailla, miten tiedollisesti kattavat ja ilmaisullisesti viihdyttävät sivut olet saanut aikaan. Pysäyttää myös tapasi, millä olet avannut tuohon käyttö/käyttäytymisohjeisiin Wanhat hyvät tavat ihmisten kesken :). Miulla elämää on takana jo hiukan enemmän kuin siulla, mutta kiitollisena kokemaasi luen...

Anonyymi kirjoitti...

Hei, olen lukenut blogiasi paljon. Nyt tähän väliin oli pakko tulla kiittämään. :) Minua on aina suuresti kiinnostanut kaikki noituus ja siihen liittyvä, ihan pikku tytöstä asti.

Seppo Välimäki kirjoitti...

Katolisen ja sen jälkeen luterilainen kirkkomme suhtautumisessa omiin perinteisiin jumaluuksiimme olisi vielä nykyäänkin sarkaa käännettävänä. Monet pyhistämme näyttäytyivät lintujen muodossa – mitä kautta löysin sinunkin hienon linnut kansanperinteessä -sarjasi – ja täytyy sanoa, että itselleni on ollut suorastaan järkyttävä yllätys huomata miten perusteellisesti moni lintulajimme on kärsinyt nimenomaan luterilaisuudestamme, ja saa kärsiä yhä. Kuvio on aina ollut sama: vanha pyhyys on hoidettu sen uuden ja ainoan oikean jahven tieltä julistamalla se ykskantaan pahaksi ja sitä kautta lainsuojattomaksi. Näin on sitten parin vuosisadan kuluessa ammuttu kotkat, huuhakajat, joutsenet ja ties mitkä kaikki sukupuuton partaalle. Ja tietenkin karhu, sudesta puhumattakaan. Yllättäen kristillisten alkuaikojemme katolisuus oli feminiinisyydessään tässä suhteessa paljon, paljon avarakatseisempi.

Heidän, jotka vielä nykyään katsovat tarpeelliseksi rynnätä tykistö kainalossa ja testosteroni korvissa kohisten korpeen pantasuden perään olisi terveellistä tutustua omaan historiaansa edes sen verran, että pääsisivät omien motiiviensa jäljille ja voisivat vasta sen jälkeen fundeerata kaikessa rauhassa ja järki kädessä onko touhussa mieltä enää 2000-luvulla – tai vielä parempi – onko sitä koskaan ollutkaan.

Aconitum kirjoitti...

Kiitos, Seppo Välimäki, ajatuksia herättävästä kommentistasi. Valitettava totuus on, että Katolisen kirkon linja perninnetapojamme kohtaan oli huomattavasti jyrkempi kuin protestanttien vastaava.
Tervetuloa selailemaan :)