tiistai 10. toukokuuta 2011

Kananmuna (Ovum)

Kirjoitetaanpa tästäkin kerran asiasta on minulta kyselty: Kananmunat ovat siis yleisimmin kesykanan (Gallus Gallus Domesticus) munimia munia, joita löytää pakattuna tai irtotavarana jokaisesta hyvinvarustetusta elintarvikeliikkeestä. Kananmuna voi olla kuoreltaan ruskea tai valkoinen, ja lienee kaikille tuttu lähinnä ruoanlaitosta ja leivonnaisista. Tässä haluan kuitenkin kertoa enemmän kananmunan muista käyttötavoista, sillä esimerkiksi omassa kemikaliossa kuluu kananmunia muuhunkin kuin omelettiin.

Eläinlääketieteellisesti katsoen kananmuna on oikeasti kanan kohtu, samoin, kuin minkä tahansa linnun muna on sen munineen linnun kohtu. Kananmuna (kuten muutkin linnunmunat,) kätkee sisälleen munasolun (=keltuainen). Kun muna hedelmöityy, poikanen kehittyy untuvikoksi keltuaisesta, samoin kuin ihmislapsi kehittyy äidin munasolusta. Munan valkuainen puolestaan vastaa tavallaan nisäkkäiden lapsivettä, mutta toimii myös ravintona linnunalkion kehittyessä, sillä linnunalkio ei ole nisäkkäänpoikasten tavoin yhteydessä emoonsa napanuoran avulla.
Pikkutipujen hyvinvoinnista huolestuneille mainittakoon vielä, ettei hedelmöitymätön kananmuna itsessään ole millään tavalla "kananalkio" tai "kanansikiö", eikä siitä voisi kuoriutua untuvikkoa. Siihen tarvitaan kanan lisäksi kukkoa ;)

Kananmuna sisältää runsaasti erilaisia ravintoaineita, vitamiineja, rasvaa ja proteiinia. Valkuainen on proteiinipitoinen ja keltuaisessa on kivennäisäineita ja vitamiineja, kuten A-, D-, E-, ja K,-vitamiinia, sekä monia B-ryhmän vitamiineja, kuten B12-vitamiinia. Kananmunan keltuainen sisältää lisäksi elimistölle hyvää kolesterolia. Kananmunien syöminen voi siis jopa auttaa korjaamaan kolesteroliarvoja, mikäli ne ovat kovin korkeat. Pidemmän päälle ne kuitenkin ovat aika yksipuolista ravintoa.
Kananmuna on hyvä seleenin, jodin ja raudan lähde. Kananmunan kuori koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista.

Monissa kulttuureissa ja uskonnoissa linnunmunat, ja etenkin kanan tai ankan, ovat uuden elämän ja luomisen symboleja, ja niillä juhlistetaan yleensä luonnon uusiutumisen ja kevään juhlia.
Kananmunan symboloima maailman muna; elämän kehdon ja kohdun ruumiillistuma, on kuulunut mm. Polynesian, Egyptin, Inkojen, ja kiinalaisten mytologiaan. Puhumattakaan että myös kotimainen runoeepoksemme, Kalevala, mainitsee maailman saaneen alkunsa sotkan munasta.
Ravitsevat munat ovat olleet arvossaan ihmisten keskuudessa eritoten juhlapäivinä, ja mm. juutalaisten tapoihin kuului antaa kananmunia lahjaksi syntymäpäivinä ja uutenavuonna. Ortodoksit kunnioittavat munia uuden elämän ja vaurauden symboleina. Pääsiäismunat lienevät kaikille tuttuja.
Keskiajalla oli tapana viedä munia myös pelloille edistämään uutta kasvua ja hedelmällisyyttä.
Koristemunilla on vähän sama symboliikka vaurauden, ilon ja onnen tuojana.

Maagisesti kananmunaa on käytetty paitsi onnenkaluna, uhrina, sekä korvaamaan loitsussa käytetty nukke tai taiottavaa henkilöä edustava esine. Kananmunien ympärille on muodostunut aikojen saatossa omat loitsunsa, kuten esimerkiksi mustalaiskansan tai Hoodoon piirissä. Munankuoresta valmistettiin cascarilla-jauhetta ja kulhoon rikotun munan keltuaisessa saattoi nähdä tulevaisuutensa.
Kananmunaan itseensä liittyvä loitsu saattoi hyvin olla parantava tai karkottava, mutta myös lempeä nostava. Hedelmällisyysloitsujen kynttilät saatettiin valaa kohtua edustaviin munankuoriin. Munaruokia pidetään lemmenruokana, kun taas pilaantuneilla, mädillä munilla on aina ollut loukkaava tai häpäisevä tarkoitus. Jos ei-pidetyn ihmisen kynnykselle jättää mädän tuliaisen, hän tajuaa olevansa epäsuosiossa. Tästä kielii myös moraalittomasti tai muuten häpeällisesti käyttäytyvästä ihmisestä käytetty termi; Hän on yhteisössään "Mätämuna". Kananmunaa on käytetty myös sidosaineena Kyöpelin pitoihin lennättävissä, huumaavissa lentovoiteissa ja -salvoissa. Sidosaineena kananmuna toimii myös kotikosmeettisissa tököteissä :)

Kotikosmeettisesti kananmuna sopii siis mainiosti sekä ihon, että hiusten hoitoon. Kananmuna ravitsee, vahvistaa ja hoitaa erityisesti kuivaa ja herkkää ihoa. Ihonhoitoon soveltuvat sekä valkuainen että keltuainen. Valkuainen on mainio sidosaine mm. kasvonaamioissa. Valkuainen on kuivattava ja supistava, ja sopii rasvoittuvalle, isohuokoiselle iholle. Keltuaisesta saa ihoa ravitsevan ja kosteuttavan lisän jolla on myös ryppyjä siloittavia ominaisuuksia. Ihonhoidossa kananmunan kaveriksi sopivat ehkä parhaiten hunaja, porkkana sekä avokado.
Mielestäni yksinkertaisuudessaan paras hoito rasvoittuvalle- ja sekaiholle lienee valkuaisen ja sitruunamehun 50/50% seos, joka levitetään kasvoille ja annetaan vaikuttaa n. 20 min. Seos vaalentaa ahavoitunutta ihoa, myös kesakoita, eli kesakoista pitävälle suosittelen hunajaa sitruunamehun sijaan.

Hiustenhoidossa kananmunasta käytetään vain keltuainen ellei toisin mainita. Huuhdeltaessa valkuainen voi siis jämähtää hiuksiin, etenkin, jos käytät huuhtelussa lämmintä vettä. Keltuainen elvyttää ja ravitsee kuivia, elottomia hiuksia sekä hiuspohjaa. Kananmunaa voi kokeilla myös kuivasta päänahasta johtuvan hilseen hoitoon; Hiero parilla keltuaisella hiuspohjaa n.10-15 minuuttia, ja pese pois. Hiukset käsitellään sitten normaaliin tapaan.

Helppo pikahoito huonokuntoisille hiuksille syntyy seuraavasti:
1/2 dl (Extra Virgin) oliiviöljyä, 1 sitruunan mehu, 1 munankeltuainen. Vatkaa sekaisin, laita pesun jälkeen hiuksiin ja anna vaikuttaa muutama minuutti. Huuhtele hyvin. Kuohkeuttavan hoidon saat lisäämällä samaan seokseen lorauksen olutta, tai jos haluat kiiltoa, lisää loraus omenaviinietikkaa.

Mökkisaunassa kananmuna on loistava shampoon korvike. Munankeltuainen sekoitettuna tilkkaan tavallista järvi- tai lähdevettä pesee ja ravitsee jo mahdottomimmatkin kutrit.
Hieman fiinimpi ja syväpuhdistavampi keltuaisshampoo (vaikka tyttöjen saunailtoihin,) syntyy seuraavasti:
2 keltuaista, 1 dl lämmintä vettä ja 1 dl konjakkia tai brandya. Vatkaa sekaisin, hiero hiuksiin, anna vaikuttaa hetki ja pese pois.

Kananmunalla on myös jonkin verran kotihoidollisia ominaisuuksia. Vanhan kansan yksi tunnetuimmista krapulanhoitorohdoista oli juoda tuore kananmuna ja juoda sokerivettä päälle (myös äitini suositteli tätä). Wanhan kansan terveysvinkkeihin kuului myös raa'an kananmunan ja maidon (1/3) seos, johon lisätään lusikallinen tai pari sokeria. Tätä juotiin keväällä ja syksyllä vastustuskykyä vahvistamaan (mumminikin tätä aikoinaan suositteli).
Hyvä ensiapu pieniin palovammoihin on huuhdella palama kylmällä vedellä, ja sivellä pintaan kananmunan keltuaista. Kuivuessaan se muodostaa lisäksi suojaavan pinnan iholle.
Mikäli iholle jostain syystä roiskahtaa syövyttävää happoa, riko ensiavuksi iholle kananmuna. Kananmuna neutraloi hapon (tätä isäni suositteli).
Laulajille ja puhujille (miksei muillekin) olen kuullut suositeltavan kananmunanvalkuaista kurkun käheyteen. Valkuainen vatkataan, lisätään pari rkl sitruunanmehua ja sokeria haluttaessa. Seosta nautitaan 1 tl kerrallaan tarvittaessa.

Uusi vai liian vanha?

Kuten ruoan laitossa, niin myös muussa käytössä tulisi aina käyttää tuoreita munia. Muninnasta laskettuna oikein säilytetty kananmuna säilyy syömäkelpoisena about kuukauden verran. Avaa kaupassa pahvipakkaus, ja kurkista, että munat ovat ehjiä. Kalkkikuoren murtumat altistavat sisuksen mm.erilaisille bakteereille. Kaupan säröpintaisesta kananmunasta ei koskaan tiedä, kuinka vanha särö on, joten älä käytä rikkinäisiä munia. Rikkonaisia munia sisältävän pakkauksen voi palauttaa myymälään kuittia vastaan, ja sinulla on oikeus saada tilalle ehjä pakkaus. Kananmunien säilyvyyttä voi parantaa laittamalla munat "ylösalaisin", kapea pää alaspäin jääkaappiin, joka estää kaasutaskun muodostumista munan sisään. Kananmunat tulisi säilyttää jää- tai viileäkaapissa. Viileillä ilmoilla niitä voi jemmata myös kennossa parvekkeella.
Laitan tähän vielä pari niksiä kananmunien tuoreuden varmistamiseksi:

Tapa 1: Esimerkiksi jääkaappiin unohtuneiden kananmunien kelpoisuus on helppo tarkistaa laskemalla n.2,5 dl:n juomalasiin viileää vettä. Laita kananmuna lasiin. Jos kananmuna uppoaa, se on erinomainen leivonnassa, hyvä syötäväksi, sekä muutenkin käytettäväksi ilman kypsennystä. Tuoreet kananmunat ovat myös parhaita kaikenlaisiin emulsiokastikkeisiin. Lasin puolivälissä lilluva muna on jo alkanut vanhentua, mutta sitä voi käyttää kotikosmetiikassa, tuoreiden munien kanssa kypsennettävissä ruoissa, tai leivonnassa voiteluun. Kelluvat kananmunat ovat yleensä pilallisia, eikä niitä tulisi käyttää lainkaan, vaan heittää vaikka kompostiin, tai siihen akuuttiin mulkvistiin tai hänen julkisivuunsa :)

Tapa 2: Riko kananmuna varovasti laakealle asetille tai lautaselle. Tuore, käyttökelpoinen kananmuna tuoksuu raikkaalle, ja sekä valkuainen että keltuainen ovat kiinteät eivätkä valu minne sattuu. Hieman vanhentuneen kananmunan tuoksu on laimeampi, valkuainen on löysempi ja valuu ympäri lautasta, mutta keltuainen on vielä kiinteä. Pilaantuneen kananmunan keltuainen valuu myös, eikä tällaisia munia tulisi käyttää lainkaan.
Todella pilaantuneet kananmunat myös haisevat pahalle, valkea kuorikin saa lopulta rusovihertävänkukertavaa väriä mätänemisprosessissa vapautuvista rikkiyhdisteistä. Tällaisilla munilla on perinteisesti tervehditty niitä epämiellyttäviä ihmisiä :)

Punainen veritippa keltuaisessa voi olla esim. hedelmöityneen munan merkki. Äitini kutsui moisia "kukkomuniksi", eli kukko oli päässyt kanalaan ja no.. "pannut tuulemaan". Tällaisella veritippa-yksilöllä olisi siis ollut mahdollisuus kehittyä poikaseksi ja siitä edelleen uudeksi, munivaksi kanaksi. Ei siis kannata säikähtää, veritipasta huolimatta munan voi käyttää ruoaksi tavalliseen tapaan. Tällaisia hedelmöitymisen merkkejä voi löytää esim. virike-, ja lattiakanaloista tulevista munista, sillä kanalanomistajat hankkivat usein kanaloihinsa kukkoja.
Erinäiset, verenpurkauman näköiset punaiset läiskät taas voivat johtua munan munineen kanan ongelmista. Esim. synnytysteiden tai munasarjojen sairaudet voivat aiheuttaa verisiä munia. Joskus keltuaisista voi löytyä verennäköisiä, mutta selkeästi kiinteämpiä kappaleita, jotka ovat munijakanan omaa kudosta (siis kanan kappaleita, veget huomio). Tämä voi johtua sekä synnytyselinten sairauksista, mutta myös ikääntyneestä munijasta.

Huom: Kananmunat sisältävät paljon rasvaa ja proteiineja, joten päivittäinen kananmunien ahminta voi aiheuttaa pahaa oloa ja puutostiloja ravintoarvoistaan huolimatta. Muistakaa, että kananmuna ei sisällä C-vitamiinia. Ravintosuositus on vain 2-3 munaa päivässä, ja syökää leipää, salaattia ja hedelmiä kanssa :)
Salmonellariski raa'assa kananmunassa on olematon, ellet syö kuoria päälle. Salmonellapöpö kun voi tarttua vain kuoresta, etenkin, jos se on likainen. Pese siis kätesi aina käsiteltyäsi kananmunia.
Ja muistutettakoon vielä, että mikäli sinulla on kananmuna-allergia, en tietenkään suosittele edes kananmunan kotikosmeettista käyttöä.

Uskomuksia:
-Kananmunan väri vaikuttaa sen makuun tai ravintoarvoihin? Tarua. Tuoreen kananmunan makuun ja ravintoarvoihin vaikuttaa pääasiassa munintakanoille syötetty ravinto ja kanan elinolosuhteet, eikä kuoren väri.
-Hopealusikka saa kananmunan maistumaan pahalle? Totta. Kananmunaa ei oikeasti tulisi syödä hopeaisilla aterimilla, sillä munan sisältämät rikkiyhdisteet takaavat mieltäkääntävän makuelämyksen reagoidessaan hopean kanssa.
-Syys- tai Kevätpäivän tasauksena kananmunan on uskottu pysyvän kärjellään pystyssä? Totta toinen puoli.. Temppu onnistuu jos varovasti napautat kananmunan kantaa pöytäpintaa vasten ;)
-Kananmunat unessa tietävät hyvää jos ne ovat tuoreita. Pilaantuneet munat varoittivat juoruista, särkyneet huonosta onnesta ja munankuoria on pidetty huonona enteenä. Jos syöt unessa kananmunia se povaa terveyttä.
-Jos esittää toivomuksen, ja vierittää kananmunan Kevätpäivänä tai Vappuna rinnettä alas, eikä se mene rikki, niin toive toteutuu.
-Keitettäessä halkeilevat kananmunat enteilevät vieraita.
-Jos syö raakoja kananmunia, saa hyvän lauluäänen.
-Kesän juhlissa naimattomien tyttöjen oli ennen wanhaan tapana vierittää kananmunia rinnettä alas. Missä järjestyksessä ne särkyivät, joutuivat tytöt naimisiin. Ehjät jäivät vanhoiksi piioiksi.
-Vain kana munii? Kyllä ja ei; kukkokin voi munia munia olematta Aapiskukko. Kyseessä on yleensä nuorien kukkojen "hormonihäiriö" (vähän kuin teinipojilla voi alkaa murrosiässä kasvaa rinnat, vaikka härö tasoittuukin sitten vanhemmalla iällä). Kukon munima "muna" on hedelmätön nahkamuna, mutta aiheutti keskiajalla jopa muutaman kukon polttamisen roviolla koska eläinten uskottiin olevan "saatanan vallassa". Ilmiö on kuitenkin vaaraton, mutta kyllin harvinainen vaikuttaakseen luonnottomalta. Kukon munimilla munilla on myös ollut oma arvonsa epätodennäköisyyttä tukevina, onnea tuovina taikaesineinä.

1 kommentti:

Leena kirjoitti...

Uu lisää kotikosmetiikka osuuksia :) Tää oli aika kaikenkattava kananmunasta.. paljon uuttakin tietoa :)