maanantai 21. helmikuuta 2011

Moussaka

Kaupassa on syytä olla varuillaan. Oli nytkin niin kauniita munakoisoja, että alkoi tehdä aivan kamalasti mieleni moussakaa :) Tällaisia kaunokaisia lähti siis mukaan, eivätkö olekin suloisia pötkylöitä:

3 Keskikokoista munakoisoa
400g Vegefärssiä
1 Iso sipuli
4 Valkosipulinkynttä
500 g Tomaattimurskaa
1 tl Tomaattipyreetä
n. 1/2 dl Hienonnettua, tuoretta persiljaa
Annos Béchamel-kastiketta
1 dl Ravintohiivahiutaleita
1 1/2 dl Parmesan-juustoketta raasteena
Oliiviöljyä paistamiseen ja voiteluun
Suolaa itketykseen
Vähän korppujauhoja kuorrutukseen

Mausteseos:
n.1 tl Rouhittua mustapippuria
1/2 tl Jauhettua kanelia
Reilu 1 tl Organoa
Ripaus suolaa

-Nosta vegefärssi sulamaan huoneenlämpöön n. 1/2-1 h ennen ruoanlaittoa
-Sekoita mausteseos jossain kipossa, voitele syvä uunivuoka öljyllä
-Huuhtele munakoisot ja leikkaa kannat irti. Viipaloi munakoisot ohuiksi viipaleiksi ja itketä munakoiso (Toimi suhteellisen nopeasti etteivät munakoisoviipaleet pääse kovasti tummumaan)
-Kuori valkosipulinkynnet ja sipuli, hienonna molemmat
-Huuhtele, ja puristele munakoisoviipaleet itketyksen jälkeen kuivaksi, ja erottele viipaleet esim. keittiöpyyhkeen päälle kuivamaan. Käsittele näin kaikki viipaleet
-Kuumenna laakeassa paistinpannussa tilkka öljyä, ja ruskista muutama munakoisoviipale kerrallaan molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Nostele valmiit viipaleet sivuun ja paista näin kaikki viipaleet

-Paistettuasi munakoisoviipaleet, lisää tarvittaessa vähän öljyä pannulle, lisää sipulisilppu, ja kuullota sitä hetk. Lisää vegefärssi (ja tarvittaessa loraus vettä), ja ruskista siihen vähän väriä. Lisää (uusi) loraus vettä, ja mausteseos, hienonnettu valkosipuli, tomaatti pyrè ja tomaattimurska. Hauduttele miedolla lämmöllä kunnes neste imeytyy/haihtuu, mutta seos on yhä kosteaa (lisää tilkka vettä tarvittaessa). Tarkista suola, laita kastike sivuun
-Sekoita béchamel-kastikkeeseen ravintohiiva, ja vajaa desi parmesanjuustoketta, ja laita uuni lämpeämään 200'C asteeseen.

Moussakan kokoaminen:
-Lado ensin uunivuoan pohjalle kerros paistettuja munakoisoviipaleita, ja lusikoi päälle annos färssiseosta. Lado päälle toinen kerros munakoisoja, ja kerros färssiseosta, jne, kunnes sinulla on vuoassa kolme färssikerrosta, ja päällimmäisenä kerros munakoisoviipaleita (munakoisoviipaleita tulee siis yhteensä neljä kerrosta)
-Kaada béchamel-kastike vuokaan päällimmäiseksi (on ihan ok vähän "hölskytellä" vuokaa tässä välissä). Ripottele päälle jäljelle jäänyt parmesan-juustoke ja ripauta päälle vielä vähän korppujauhoja
-Paista 200'C asteessa n. 35-45 minuuttia, tai kunnes ruoka on saanut kauniin, kullanruskean sävyn
-Tarjoile Moussakan kera esim. patonkia ja salaattia.

*Ruoan kuorruttamiseen kannattaa kokeilla myös tuoreita korppujauhoja, ja raastaa parmesanjuustokkeeseen myös jääkaapista mahdollisesti löytyneet jämäjuustokkeet.
Tällainen "kolmikerroksinen" moussaka (lausutaan "musaka", suomalaisittain "mussakka") johon kuuluu vaalea kastike on ruoan kreikkalainen versio, tunnetaan laajalti sekä Välimeren, että Itäisen Euroopan, maissa. Vertailun vuoksi, turkkilainen moussaka kootaan yleensä vuokaan aines ainekselta sen kummempia kerrostelematta, ja itä-Eurooppalaisittain munakoiso on usein korvattu perunalla. Suomalaisesta versiosta puolestaan tomaatti yleensä puuttuu, pääraaka-aineena käytetään perunamuusia, jolloin ruoka muistuttaa perunalaatikkoa.
Perinteisesti moussakaan laitetaan siis tissijuustoa ja jauhettua lammasta, mutta suosittelen anywho kokeilemaan myös keittiöni vegeversiota. Tämä vegaaninen kreikkalais-moussaka on yksi lempiruoistani, ja pidän tästä enemmän kuin siitä perunaversioista (salaisuus on munakoison itkettäminen ja ruskistus).

Tuoreen munakoison (Solanum Melongena) tuoksu on miellyttävän kesäinen, ja muistuttaa vähän vihreitä luonnonkasveja tai aamukasteista nurmikkoa. Nuorissa ja pienissä munakoisoissa on yleensä myös vähemmän havaittavia siemeniä kuin isommissa, joiden sisus muistuttaa kesäkurpitsaa. Tuore munakoiso on kokoonsa nähden aika köykäinen, kiinteä, pinnaltaan tasainen ja tuoksultaan raikas.
Munakoiso valitettavasti kuuluu monien keittiöällökkeihin nykyäänkin, lähinnä huonojen ruokakokemusten vuoksi, itkettämätön munakoiso kun maistuu vahvasti läpi, ja kasvin ominaismaku on monesta todella epämiellyttävä. Itsekin vierastin kasvin käyttöä pitkään, syötyäni huonosti itketettyjä yritelmiä. Kun lopulta päätin tarttua munakoisoon itse, tulokset olivat todella makuhermoja hiveleviä.
Itkettäminen on munakoisoa käsiteltäessä tärkeä työvaihe, jolla munakoison kasvimehun luonnollinen, "hikisukkamainen" maku saadaan kesytettyä ilman turhaa maustehässäkkää (joka edes harvoin auttaa peittämään kasvin mieltäkääntävää makua). Vaikka osa nykyisistä munakoisoista onkin usein saatu jalostettua liki hajuttomiksi ja mauttomiksi, hämmästyttävän moni jättää mainitsematta itketyksen munakoison yhteydessä (kuten myös liotuksen maksan yhteydessä, naminam). Sanoisin siis ettei vara venettä kaada o__O

Ei kommentteja: