Kuvien Kopioinnista

Olen tässä kuluvan vuoden mittaan törmännyt omiin kuviini muiden ihmisten sivuilla sen verran usein, että ajattelin tähän väliin puhua vähän kopioinnista, tuosta bloggaajien alituisesta riesasta. Tarkoitukseni ei ole osoitella kopioijia sormella, vaan ainoastaan kertoa tekijänoikeuksista bloggaajana, koska aihe tuntuu olevan valitettavan monelle epäselvä. Kirjoitan tämän ja toivon, että kaikki blogisisältöni kopioimisesta kiinnostuneet lukisivat tekstini.
On ymmärrettävää, että tekijänoikeudet ja muut lait voivat meidän Matti-, ja Maija Meikäläisten mielestä kuulostaa viralliselta byrokraattihumpuukilta joiden tarkoitus on ainoastaan rajoittaa rehellisen duunarin jo ennestään kuiviin verotettua elämää, mutta näin ei kuitenkaan ole. Tekijänoikeudet ovat periaatteessa luokiteltavissa kansalaisoikeuksiin, joiden on tarkoitus suojella myös meidän tavallisten ihmisten työn hedelmiä.

"Sic transit gloria mundi."

Harva kopioija tulee ajatelleeksi, että valokuvaus voi todella olla raskasta ja aikaavievää puuhaa; joko lavastat yhtä kuvaa koko päivän, tai sitten kyttäät monta tuntia sitä oikeaa hetkeä ottaa kuva. Puhumattakaan hetkittäisestä akrobatiasta jota oikean kuvakulman löytäminen joskus vaatii.
Parhaimmillaan otat siis kymmenittäin kuvia yhdestä ainoasta kohteesta, ja valitset niiden joukosta sitten sen parhaimman, jota vielä mahdollisesti muokkaat lopulliseen muotoonsa useita tunteja ennenkuin olet tyytyväinen. Sitten lopulta, ylpeyttä tuntien, julkaiset kuvan blogillasi muiden nähtäväksi, ja heti joku kopioi sen oman tekstinsä jatkeeksi noin vain, ilman linkkiä alkuperäistekstiin, ja vailla kiitoksen sanaa. Aivan kuin kuvaaja olisi tehnyt työnsä ilmaiseksi jollekulle toiselle, tuntemattomalle henkilölle. Parhaimmillaan valokuva on taidetta, ja oikea kuva ikäänkuin viimeistelee onnistuneen postauksen. Kun kuva poistetaan alkuperäisyhteydestään, sen merkitys muuttuu, ja koskettavinkin taide vääristyy mauttomaksi kitchiksi.

Mietitkö, kopioija, koskaan, miltä muotibloggaajasta mahtaa tuntua, jos hänen asukuviaan käyttää  prostituutiosta kertovassa artikkelissa, tai mitä pakanabloggaaja ajattelisi jos nappaat hänen rituaalipikarikuvansa alkoholismia käsittelevään juttuun?
Hyvä pitää mielessä myös se fakta, että valokuvaaminen on oikea ammatti monelle, eli ammattivalokuvaaja mm. ansaitsee leipäänsä ottamalla valokuvia. Levittämällä luvattomasti näitä kuvia panet halvalla rehellistä ammatinharjoittajaa, ja loukkaat samalla kaikkia niitä ihmisiä jotka ostavat kuvia tällaisilta kuvaajilta. Puhumattakaan, että voit lisäksi kiinni jäätyäsi saada suolaisen laskun tai rapsut (=sakot).

Minun vai Sinun?

Monet kuvistaan tarkat bloggaajat, minä mukaan lukien, yrittävät rajoittaa kuviensa kopiointia mm. kieltämällä jo blogin esittelytekstissä blogisisältönsä kopioinnin, ja/tai käyttävät kuvissaan vesileimaa tai allekirjoitusta, jonka tarkoitus on ilmoittaa kuvan kuuluvan allekirjoittaneelle tai hänen blogilleen. Sen parempia keinoja ei bloggaajilla juuri ole.
Eikä ole väliä käytätkö allekirjoituksessa tai blogillasi omaa nimeäsi, nimimerkkiä, vai vaan ylläpitämäsi sivuston/blogin nimeä, kunhan pidät siitä kiinni etkä muuta sitä koko ajan jolloin on vaikeampi todistaa kuvien todella kuuluvan sinulle.
Kuvan laina-aikeista voi siis aina kokeilla ottaa yhteyttä vesileimassa tai allekirjoituksessa näkyvään nimeen. Tämä voi vaatia hieman Googletusta, mutta mikäli et halua tuhlata aikaa ottamalla omia kuvia, niin voi voi.
Vaikkei kopioitaviksi valitsemassasi kuvassa olisikaan allekirjoitusta tai vesileimaa, muista etteivät kuvat itsestään synny. Joku on ottanut tai tehnyt k.o. kuvat, ja saattaa joku päivä törmätä pikku kopiointiisi. Moista ei kenenkään tarvitse sietää, ja jopa yksityishenkilöllä, kuten bloggaajalla on aina mahdollisuus tarvittaessa tukeutua virkavaltaan.

On totta, että osa valokuvaajista ja bloggaajista sallii kuviensa julkisen käytön ilman erillistä lupaa, mutta on turha yleistää että kaikki sallisivat sen. Mikäli sallit sivullasi/blogillasi kuviesi vapaan kopioinnin, sinun on hyvä muistaa, että kaikkien kuvien on silloin myös paras olla omiasi. Jos itse kopioit muiden ottamia kuvia luvatta sivuillesi, sinulla ei myöskään ole oikeutta levittää niitä eteenpäin. Vaikka olisitkin saanut luvan käyttää toisen kuvaa blogillasi, tietääkö kuvan alkuperäinen omistaja että aiot laittaa myös hänen kuvansa harrastamaasi "vapaaseen" jakoon? Muiden henkilöiden kuvien kopioiminen omille, kopiointivapaille sivuille ei siis tee niistä muiden kuvista automaattisesti vapaata riistaa.

Muutenkin ihmetyttä, miksi joku haluaisi täyttää oman sivustonsa, kuten vaikka blogin, muiden ihmisten ottamilla kuvilla? Peruskamerat eivät niin paljoa maksa, joten hinta on aika nopsaan säästetty. Lisäksi useimmissa kännyköissäkin taitaa tätä nykyä olla kamerat ihan vakiovarusteina.. Myös käyttöohjeet painetaan nykyisin jo suomeksikin, eikä kukaan ole seppä syntyessään, niin opit kyllä varmasti ajan oloon ottamaan kuvia itse. Saavutuksen tunne on taatusti parempi kuin kopioinnin oppimisessa.
Sitäpaitsi, kuinka kukaan toisten kuvilla ratsastava henkilö voi olettaa, että heidän sivustaan tulee mitenkään tekijänsä näköinen, jos he eivät edes kuvaa elämästään, tai esittelemistään asioista kertovia kuvia itse, vaan kuorivat kermat päältä vaikka sitten Googlen kuvahausta. Itse on vaikea suhtautua moiseen positiivisesti, vaikka kyseisen sivuston haltija sitten nimenomaan haluaisi itselleen juuri laiskurin ja/tai kuvavarkaan statusta ;( 

"It's difficult to argue with idiots; They'll drag you down to their level and then beat you with experience."

Kun itse bongaan omia kuviani muiden sivustoilla, laitan asiasta palautetta. Pyrin tietenkin aina olemaan kohtelias, ja olen pyytänyt että luvatta kopioitu materiaalini poistettaisiin. Muistan eräänkin tapauksen, jossa yksi ruokakuvani oli kopioitu eräälle, mm. ruokaohjeita esittelevälle sivustolle täysin erilaiseen reseptiin. Lähestyttyäni sivustonpitäjää sähköpostitse minuun ei kuvakopioinnin tiimoilta otettu yhteyttä, mutta ruokakuvani katosi sivulta :)
Kokemus on kuitenkin opettanut, että tekijänoikeuksista tiedetään nettipiireissä edelleen yllättävän vähän. Ensikertalaisen kopioijan inhimillisen erehtymisen kuvien omistussuhteesta toki ymmärtää, etenkin, jos kuva on vesileimaton, mutta mikäli kuvassa on toisen henkilön allekirjoitus, pitäisi hälytyskellojen soida.

Internetin ihmemaassa on ilmeisesti liian helppo unohtaa että nimimerkin tai avatarinkin takana häärii ihan oikea ihminen; Tunteva persoona, joka meillä kaikilla on velvollisuus huomioida yksilönä. On siis turha samaistaa että kaikki bloggaajat olisivat veistetty samasta puusta, ja pitäisimme kaikki samoista asioista, asuisimme ja pukeutuisimme samoin, ja olisimme valmiit katsomaan samoja asioita läpi sormiemme.
Yleensä kuvieni luvattomasta kopioimisesta kiinni jääneet ihmiset, kanssabloggaajat ja sen sellaiset ovat tapahtuneesta vain hämillään, tai kummissaan, mutta kuitenkin ymmärtäväisiä. Toki outoja tilanteita on ajoittain päässyt syntymään, kun asiaa kopioijan puolelta vähätellään, ja minua ivataan ja uhkaillaan vain siksi että osa ihmisistä luulee olevansa jotenkin muiden yläpuolella, ja teeskentelevät olevansa täysin kykenemättömiä kuuntelemaan järkipuhetta. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että kopioija kyllä tietää tekevänsä väärin mutta ei vain välitä. Enkä siis tarkoita tässä nyt mitään alaikäisiä teiniangstibloggaajia, vaan myös näitä "vastuullisia aikuisia". Samaa käsittämätöntä, ja parhaimmillaan todella lapsellista venkoilua löytyy siis ihan kaikista ikäryhmistä, esiteinistä vaariin ja mummiin. Enkä edelleenkään osoittele sormella, tiedätte kyllä itse keitä olette.
Moinen piittaamattomuus, varsinkin kanssabloggaajilta, vain vetää mielen mustaksi.

Harva tulee nykyisin ajatelleeksi että joku omistaisi valokuvat, koska niitä esitellään kaikkialla. Tietenkin kuvan yksityisyys katoaa heti kun päätät ladata kuvasi nettiin, mutta se ei tee niistä julkista riistaa. Vaikka joku toinen ihminen esitteleekin ottamiaan kuvia verkkosivuillaan, ei tarkoita, että sinä saisit myös esitellä niitä. Ajattele, että ystäväsi ompelee itselleen uuden takin, esittelee sitä sinulle ja sinä varastat takin heti omaan käyttöösi. Onko se mielestäsi oikein? Jos vastasit myöntävästi, olet kusipää, kysy vaikka siltä kaveriltasi. Jos kuvaat ystäväsi takin ja esittelet sen sivuillasi, se on ok. Jos taas esittelet ystäväsi takin omana työnäsi, ei voi mitään, mutta olet yhä kusipää.
Kuvien kopiointia perustellaankin monin tavoin. Eniten käytetyt, ja taatusti huonoimmat perustelut joihin olen itse törmännyt, lienevät:

"Kopioin, koska voin tehdä niin."
-Kykeneväisyys tehdä jotain ei ole sama kuin välttämätön pakko tehdä niin (voit varmasti myös hypätä jyrkänteeltä, voit juoda valkaisuainetta, voit puukottaa ystävääsi selkään, tai voit ajaa autoa humalassa ja ilman turvavyötä).

"Julkaisen kuvasi ominani jos haluan."
-Jäikö uhmaikä päälle? Kai jokainen meistä voi toimia lainvastaisesti jos haluaa. Se ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä tekee ihmisestä lainrikkojan; Se ei siis tässä tapauksessa ole synonyymi supermageelle gangstalle, vaan pelkästään lukutaidottomalle idiootille. Et kai sitäpaitsi vakavissasi oleta, että jos julkaisee jonkin toisen kuvat ominaan, kuvista taianomaisesti tulee omiasi?

"Minähän vain kopioin, olisin voinut varastaa kuvasi jos olisin halunnut."
-Mitä tässä edes yritetään sanoa? Ymmärrätkö, tai, kykenetkö ymmärtämään, että jos kerran kopioit ja julkaisit kuvani, varastit sen jo. Luepa uudelleen myös tuo edellinen kohta.

"Muutkin tekevät niin."
-Edelleenkin, miksi haluaisit seurata huonoa, ja pahimmassa tapauksessa rikollista, esimerkkiä? Jos ne "muut" heittäisivät jätteensä parvekkeelta, trokaisivat huumeita lapsille, tai käyttäisivät lemmikkinsä asioillaan ulko-oven edessä, tekisitkö samoin?

"Se on helppoa."
-Moni asia on helppoa, kuten vaikka koulukiusaaminen, ylinopeus taajama-alueella tai punaisia päin kävely, mutta ei sekään tarkoita että niin pitäisi tehdä.
 
Kuvien kopiointi toiselta henkilöltä on aina laitonta, eli lainopillisesti rikos. Älä siis varasta.

Tekijänoikeuksista pähkinänkuoressa

-Tekijänoikeuslain mukaan oikeudet valokuviin ovat kuvan ottajalla. Ajoittain voi olla helpompaa todistaa ottamasi kuvien kuuluvan sinulle jos kuvassa on jotain jonka voit todistaa lainmukaisesti kuuluvan sinulle (esim. uniikit taide- ja käsityöt tai lemmikkieläimet), mutta silti lainopillisesti on kuitenkin se ja sama mitä kuvassa on aiheena, sillä kuvan oikeudet kuuluvat kuvaajalle.
-Kysy aina lupa kuvien käyttöön kuvien ottajalta. Mikäli olet itse valokuvannut toista henkilöä, ja haluat julkaista kuvia hänestä, kuvien käyttöoikeus on sinulla. Lupa kuvien julkaisuun kannattaa silti  kysyä ennenkuin lataat, etenkin hänen henkilökohtaisempia kuviaan nettiin. Pahimmillaan toisen pärstä- ja henkilökohtaisten kuvien luvaton Some-levittely voi täyttää kiusaamisrikoksen kriteerit.
-Tekijänoikeus kuviin "käynnistyy" automaattisesti kuvan ottohetkellä, eikä kuvaa tarvitse siksi erikseen rekisteröidä.
-Lain mukaan kuvan saa ladata tai kopioida omalle koneelle, mutta sen julkaisemiseen tai levitykseen tarvitset kuvanottajan luvan.
-Vastoin yleistä uskomusta, myös kuvien kopiointi Googlesta ilman lupaa on kielletty. Googlessa on myös vapaasti käytettäviä kuvia, joista Google-ohje kertoo paremmin.
-Tekijänoikeuksista voit lukea tarkemmin täältä:
Gramex.fi
Creative Commons.fi
Wikikirjasto

Älkääkä käsittäkö minua väärin, ymmärrän toki, että joku pitää toisen kuvasta niin paljon että haluaa kopioida sen, mutta muistakaa, ettei kuvan omistaja aina ole moisesta yhtä imarreltu. Kuvien luvaton kopiointi on lisäksi mitä mainioin tapa osoittaa väheksyntää ja piittaamattomuutta kanssaihmisiäsi ja heidän työpanostaan kohtaan, etenkin, jos kuva on vesileimainen ja kuvienhaltija on vielä erikseen kieltänyt kuviensa kopioinnin.
Kysymällä lupaa toisen blogisisällön käyttämiseen siis osoitat sekä huomaavaisuutta, että kunnioitusta paitsi toisen ihmisen työtä, myös häntä itseään kohtaan. Kun olet huomaavainen muita kohtaan, myös sinua itseäsi arvostetaan. Hyvä netiketti, parempi mieli :)
Jäiköhän tästä nyt mitään oleellista pois?

*Liitän pätkän tätä postausta myös tuonne blogin esittelyyn. Kiitän myös lämpimästi kaikkia niitä Noidankodon lukijoita, jotka ystävällisesti jaksavat lähetellä minulle linkkejä kuviani kopioineista sivuista, toivon teille kaikkea parasta :)
Mitenkäs, te rakkaat kanssabloggaajat muuten suhtaudutte materiaalinne kopiointiin?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

entä reseptien julkaisu ilman lähdeteosta? joku on nähnyt kovasti vaivaa tietyn ruokalajin "keksimiseen", oli se sitten kansakunta tai yksityishenkilö, ja se että sitä syödään joka puolella, ei anna lupaa julkaista reseptiä ilman kokkikirjan tai sivuston nimeä.

Aconitum kirjoitti...

Jos minua haittaisi että ihmiset kokeilevat reseptejäni, en tietenkään julkaisisi niitä. Kuitenkin arvostan, jos linkki sivulleni mainitaan.
Perinneruoat (niin suomalaiset kuin ulkomaisetkin,) ovat lähtöjään ihan yleisiä reseptejä, joista jokaisella kotikokilla on varmasti omat versionsa. Esim. Googlettamalla ruokalajin nimi löytyy useita. Mikäli ruokalajilla on historiallisesti jokin erikoisuus, tai oma tarinansa, kuten St. Germainilla, kerron siitä yleensä postauksen lopussa.

Muutoin blogillani esiintyvät reseptit ovat omasta keittiöstäni tai vegeversioita tunnetuista pöperöistä, koska monet perinneruoat sisältävät usein lihaa, kananmunaa tai tissimaitoa ;(