keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Salaperäinen Saunamme

Sauna on meille suomalaisille aina ollut, ja tulee todennäköisesti aina olemaankin, paitsi kansanperinteessä ja folkloressa, myös jokapäiväisessä elämässämme paitsi tärkeä peseytymispaikka, myös seesteinen pyhättö, jonka rauhassa sekä keho että sielu puhdistuvat niin liasta, pahasta, menneisyyden taakasta, kuin arkisista huolista. Saunaperinne on rantautunut meille muinoin itärajamme takaa, Venäjältä, ja nykyäänkin harva suomalainen osaa elää ilman saunaa ja sen suomaa turvallisuuden tunnetta.
Paasatessani perinteisestä saunasta unohdan nyt tarkoituksella tekstistäni taloyhtiöiden saunat, yleiset pesutilat sekä sen sellaiset kotisaunat. Uteliaimmille Wikipedia kyllä kertoo tarkemmin erilaisista saunoista :)
 
"Hönkii, hönkii, kivet vattassa"

Perinteinen, suomalainen sauna on klapilla, eli puuhaloilla lämmitettävä pieni huone, jonka seiniä kiertävät puiset istuimet, eli lauteet, kuin urheilukatsomossa. Lauteita vastapäätä on astiamainen, kivillä täytetty "uuni", eli kiuas; Saunan sydän, eli se keskuselementti, johon sitä klapia laitetaan lämmitystarkoituksissa. Vanhoissa saunoissa, joissa ei ole juoksevaa vettä on kiukaan vieressä usein myös muuripata, jossa pesuvesi lämmitetään. Myös muuripata voidaan lämmittää puilla samoin kuin kiuas, mutta pelkällä muuripadalla ei saada koko saunaa lämpeämään. Sillä saadaan vain kuumaa vettä.
Kaikkein varhaisimmissa saunoissa, aikana ennen muuripataa, vesi lämmitettiin kivillä; Kivet kuumennettiin kiukaalla, ja nostettiin  pihdeillä vesiastioihin jossa ne lämmittivät veden. Vedessä jäähtyneet kivet saatettiin näin myös uudelleenlämmittää kiukaalla. Myöhemmin saunan pihaan rakennettiin erillinen muurikota, jossa pesuvesi lämmitettiin muuripadassa nuotiolla ja sitten kannettiin saunaan.

Saunan varusteisiin kuuluu perinteisesti tietenkin myös pesuväline, koivun oksista solmittu kimppu; saunavasta eli vihta. Vihta-ainesten noutaminen metsästä on aikoinaan ollut (ja on monille nykyäänkin,) tärkeä osa kylpemiseen valmistavaa rituaalia, ja myös iso osa saunan viehätystä; Omalla vastalla saunominen saakin löylyn maittamaan makeimmalta.
Vihdan lisäksi käsillä on tärkeää olla kylmällä sadevedellä täytetty ämpäri josta heitetään vettä kiukaalle löylykauhalla. Saunavedet ovat siis olleet perinteisesti sadevettä, mutta myös järvivettä on käytetty etenkin rantasaunojen yhteydessä. Sadevettä pidetään kuitenkin lähtöjään puhtaampana, sillä se tulee taivaista, Ylisen jumalaisilta sijoilta.

Saunan lauteelle kuuluu levittää istuinsuoja; pyyhe tai pefletti jolla saunoja istuu kylpyhetkensä ajan. Tapa on verrattaen uusi, ainakin miesten keskuudessa, sillä aikoinaan vain naiset käyttivät istuinsuojia. Miehet, vaikka saunovatkin, harrastivat harvoin "akkojen juttuna" pidettyä alapesua, ja lauteet olivat syystäkin likaiset. Saunojanaiset ovatkin perinteisesti aina käyttäneet pefletteinä halkaistuja, tai muuten häpy-, ja jalovälinalueen mukaan muotoiltuja päreitä, joilla tulehdusherkät paikat suojattiin. Päreitä säilytettiin saunan eteisessä tai löylytiloissa pyyhenaulakon lähellä, ja niitä liotettiin vedesä ennen käyttöä, koska kuiva puu oli kovaa ja usein tikkuista, mikä ei ollut intiimipaikkojen alueella mitenkään haluttu, saati mukava tuntuma. Pärepefletit kuitenkin kuluivat löylyssä ja istuttaessa, joten lopulta veistettiin uudet. Vanhat päreet poltettiin sytykkeiden mukana saunan uunissa.
Kuuluisa termi "pillun päreet" on peräisin juuri näistä naisten peflettipäreistä. Pillun päreet tunnetaan alueittain myös nimellä "vitukkeet". Sivuhuomautuksena mainittakoon, että sanonta "Tuhannen pillun päreiksi" on itse asiassa määrää mittaava termi, jolla miehet, myös puoliksi huumorilla, arvioivat mihin kaikkeen yksi kaadettu petäjä riitää, ja olihan, varsinkin isossa puussa raaka-ainetta vaikka sitten "tuhannen pillun päreiksi". Tälle sukua on sanonta "Mennä/särkyä tuhannen pillun päreiksi", eli rikkoitua useisiin, pienempiin osiin. Päreet tehtiin tavallisimmin kuusesta tai männystä.

Löylyn heittelyn lomassa vihdalla sitten läimitään ihoa saunan lämmössä, mikä avaa huokosia ja kuorii pois kuollutta ihosolukkoa, ja siten puhdistaa hipiän tehokkaasti. Vihdonnan jälkeen iho vielä huudellaan. Perinteisin huuhtelupaikka vihdonnan jälkeen on ollut järvi, jonka vilvoittavaan veteen on hypätty laiturilta. Talvisaikaan saunasta on menty vilvoittelemaan avantoon tai lumihankeen.

Hyvät tavat kaunistavat

Ennen wanhaan, kun perheyhteisöt olivat suurempia, ihmiset saunoivat useammassa vuorossa, mutta yleensä aina miehet ja naiset erikseen. Talon miehet, kuten isännät, nuorukaiset ja rengit saunoivat yleensä ennen talon naisia, kuten emäntiä, piikoja ja pienimpiä lapsia. Isommissa taloissa rengit ja piiat saattoivat saunoa myös omissa, palvelusväen ryhmissään, vaikkakin miehet ja naiset saunoivat aina erikseen. Oli tavallista, että talon alle 10-vuotiaat pikkupojat menivät naisten vuorolla saunaan kunnes olivat tarpeeksi vanhoja saunomaan miesten kanssa. Wanhassa Suomessa ei myöskään ollut tavatonta, että oman perheen kanssa käytiin pesytymässä sekasaunassa, mutta muutoin sekasaunakäsite on verrattaen moderni. Ennen wanhaan myös miesten talkooporukat saattoivat saunoa yhdessä, eli talkooisäntä tarjosi työmiehille löylyt siinä missä talkooviinatkin. Samoin seurueittain saunoivat erilaiset juhlaseurueet, kuten Morsiussaunanaiset tai varpajaisporukat. Nykysuomessa saman tyyppinen saunaperinne elää edelleen, eikä ole mitenkään outoa, että perheen tavoin esim. ystäväporukat tai työkaverit saunoisivat yhdessä. Tosin mainittakoon erona menneisyyden sukupuolierottelulle, että nykyaikana tällaiset ryhmät voivat hyvin sekasaunoa, eli sekä miehet että naiset voivat jakaa kylpyhetken ilman että sillä olisi mitään seksuaalista merkitystä.

Saunassa on tietenkin saunottu perinteisesti alasti, mutta häveliäisyyttä unohtamatta. Saunassa oli muutenkin hämärää, eikä paikkoja esitelty. Etenkin naiset ovat esim. vastalla suojanneet intiimipaikkoja näkymästä, kuten nykyisinkin monet kietoutuvat pyyhkeeseen. Saunassa saattoi olla erityinen naulapuu johon viimeinen verho ripustettiin ennen kiipeämistä lauteille.
Kuitenkaan, toisin kuin keskiajan liki bordelleihin rinnastettavat kylpylät; Bagniot, sauna ei julkisesta alastomuudesta huolimatta ole koskaan ollut mitenkään rietas tai eroottinen paikka, vaikka vieraiden kulttuurien kanssa voikin joskus syntyä väärinkäsityksiä. Saunassa alastomuus on puhdasta ja luonnollista; Alastomuus kyllä nähdään, mutta sitä ei katsota.
"Samaa lihaa se on haarovälissä kun lopussa ruumiissa", sanottiin ennen wanhaan.

Onhan saunassa on harrastettu seksiäkin, ihmisiähän tässä ollaan. "Saunaseksi" ei kuitenkaan mitenkään ole koskaan liittynyt perheen keskeiseen, puhdistumiseen keskittyvään, saunontaan, vaan koska sitä pidettiin eräänlaisena "tabuna", oli se usein lasta kovasti haluavan pariskunnan toiveikas teko perhesaunan jälkeen (okei, selitän: Wanhassa suomessa perhesauna ei välttämättä sisältänyt omia lapsia, vaan talossa saattoi asua mm. vanhuksia tai muita sukulaisia lapsineen). Saunassa rakastelu oli siis useimmiten voimakas hedelmällisyystaika. Isäntäpariskunnan suorittamana se saattoi olla myös uhri haltijoille mikäli toivottiin esim. maalle hedelmällisyyttä ja hyvää satoa vaikean vuoden jälkeen.

Sauna tunnetaan ennen kaikkea sovun ja seesteisyyden tyyssijana, ja hyvät saunatavat opetettiin lapsille jo pienestä pitäen. Saunomisella on ollut omat etikettinsä, josta monet perinnetavat ovat säilyneet nykypäivään. Saunaan mentäessä löylyn henkeä; Autereista, tervehdittiin. Koska sauna oli pyhä, siellä ei kiroiltu, syljetty, piereskelty eikä muutenkaan käyttäydytty sopimattomasti. Vettä ei läiskytelty, kenenkään alastomuudelle ei naurettu, eikä ketään tuupittu syrjään parhaiden laudepaikkojen toivossa. Tupaan palatessakin toivotettiin tuvassa olijoille "terveisiä saunasta".
Suurimpina juhlapäivinä saunakin pestiin ja puhdistettiin huolellisesti jotta haltijaväellä olisi hyvä olla. Saunatonttua muistettiin niin uutispuurolla, kuin -leivälläkin, väkeä nostettiin ja löylyä lepyteltiin erilaisilla loitsuilla.
 
Terva, viina ja sauna

Saunassa suomalaiset ovat kautta aikojen sekä syntyneet, sairastaneet, eläneet ja kuolleet. Elämän varrella sauna on näytellyt esi-isillemme tärkeää roolia, onhan siellä sekä rentouduttu että työskennelty. Saunaan on liitetty kaikenlaisia uskomuksia, ja iso osa wanhan ajan haltijaväestä majaili saunassa, kuten usein sangen nokiseksi kuvattu saunatonttu, jo-mainittu Autereinen, ja monta muuta. Myös tontinhaltijan uskottiin viihtyvän lauteilla vaikka hän pitikin päämajaansa haltijapuussa. Suurimpina juhlapäivinä (kuten tasaus-, ja seisauspäivät sekä Kekri) lauteille kipusivat useammatkin eteeriset olennot, kuten vainajat ja Alisenväki. Saunan on uskottu olevan myös Tulenväen sija, ja rakensivatpa maahisetkin mielellään asumuksensa saunan kivijalan alle. Siunaamattomaan, tai kirottuun saunaan puolestaan Lempo, hiidet sun muu Alisen väki pääsivät muutenkin kuin juhlapäivinä halutessaan nauttimaan kipakoista löylyistä.

Parantajille, voitelijoille, lapsenpäästäjille, ja -lähdettäjille sauna on myös ollut pääasiallinen toimintapaikka. Maagisessa saunassa on puolestaan paitsi karkotettu pahaa, hoidettu kylmennystä, ja seulottu Paraa. Varsinkin juhannus- ja joulusauna olivat elämässä tärkeitä, antoivathan ne mahdollisuuden onnea tuovaan loitsintaan ja tulevaisuuden enteiden tarkkailuun. Rituaalinomaisissa saunatilaisuuksissa on saunan haltijalle usein uhrattu tulipesään esim. ruokaa tai hopeaa, kuten rahoja. Näin loitsijat saattoivat luottaa haltijan apuun. Kun löylyn voimat olivat takana tukemassa, eivät taiat voineet mennä metsään ja loitsija oli turvassa pahoilta hengiltä.

Vuotuisjuhlissakin sauna liittyi moniin kansantakoihin. Suosittu tyttöjen konsti oli saunan jälkeen heittää juhannussaunan vasta pään yli saunan katolle. Jos vasta jäi katolle, pääsi heittäjä naimisiin seuraavaan juhannukseen mennessä. Sulhanen tulisi vastan tyven osoittamasta suunnasta. Juhannussaunassa voitiin myös vihtoa lempeä ja sulhasia potentiaalisille vanhoillepiioille. Myös ennen elämän suuria käännekohtia, kuten häitä, on saunottu, etenkin tulevaa morsianta tulevaan avioliittoon:

Löylyttelen lehväsellä, koettelen koivusella..

Morsiussauna oli eräänlainen nuorten naisten polttaritapahtuma, jossa morsiamelle paitsi annettiin lahjoja, myös tehtiin kaikenlaisia kepposia joiden tarkoitus oli antaa esimakua tulevasta elämänmuutoksesta. Tämä voi nykypäivänä kuulostaa kamalalle, mutta on hyvä muistaa että perinnelähteillä ajat olivat toiset. Kun neito meni naimisiin, hän muutti pois tutusta lapsuudenkodistaan, miniäksi vieraaseen taloon anoppia ja aviomiestä passaamaan. Se ei ollut helppoa. Tästä esimerkkinä minittakoot, että esimerkiksi morsiusvasta on perinteisesti sisältänyt myös ohdakkeita. Morsiamen vaatteet saatettiin tulevien vastuksien symboliksi piilottaa, tai hänen päälleen nakattiin kauhallinen kylmää löylyvettä jotta nähtäisiin tulistuuko tuleva vaimo kovinkin herkästi, ja saako sulhanen äkäisenkin akan.
Vaikka seurue usein koostuikin vain talon ja lähitalojen nuorista, naimattomista neidoista, saattoi saunottajana toimia myös vanhempi nainen, kuten ammattisaunottaja tai vaikka morsiamen oma äiti. Saunotuksen jälkeen nautittiin perinteisesti morsiuspuuroa; Sokeroitu riisipuuro jossa oli kuorittu manteli. Joka löysi mantelin lautaseltaan, pääsi seuraavana naimisiin. Ja kyllä.. nykysuomalaisittain tämä tapa on jotenkin vakiintunut joulupuuroon o_O

Saunalla on myös kulinaarisia ansioita. Saunassa on perinteisesti pantu sahtia, kuivattu kauroja, valmistettu maltaita tai palvattu lihaa. Saunassa saattoi olla erikseen Mallasorsi, jossa maltaat kypsyivät. Tällaisia saunoja kutsuttiin "Mallassaunoiksi", ja ne kuuluvat erityisesti Länsi-Suomalaiseen saunaperinteeseen.
Myös saunan jälkeen nautittu kylmä olut, eli "saunakalja" lienee monelle tuttu siinä missä saunanaukkukin. Koska keho hikoilee saunassa kovasti, elimistöstä poistuu hien mukana tärkeitä suoloja. Suolatasapaino tasoitetaan toisella perinteisellä saunapalalla, eli grillimakkaralla, joka saatetaan nykyään kypsentää kiukaalla foliossa saunonnan aikana tai jälkilöylyissä parilalla. Saunalenkki höystetään perisuomalaiseen tapaan sinapilla tai ketsupilla. Nykyaikaan makkaran lisukkeeksi on vakiintunut myös perunasalaatti. Kasvissyöjille sopiva saunapala on tietenkin kiuasperuna, vaikka vegefraichen kera, tai kiuasnauris (vink vink: Kokeilepa nauriin kanssa vegonia ja vaahterasiirappia), nam.

(Suomalaisen ankkapiirtäjä Kari Korhosen näkemys Aku Ankasta suomalaisessa saunassa)

"Puhas ruumis, puhas sielu"

Kuten siis jo mainitsin, saunalla on tärkeä osa perinneihmiselle, mutta myös noidalle. Kerrostalossa asustelevilla "citynoidilla" on yleensä mahdollisuus käyttää talon yleistä saunaa, mutta sen pesutilat ovat valitettavan usein kylmät ja ankean persoonattomat. Yleisen saunan seinät eivät valu pihkaa eikä koivunlehti tuoksu. Puhumattakaan, että aikaa on varattu saunomiseen vain tietty määrä. Mielestäni tämä on ristiriidassa saunan kiireettömän ajatuksen kanssa, vaikka moinen onkin optimaalisinta taloyhteisössä jossa elää useampia pienempiä perheitä jotka saunovat mieluiten keskenään kuin kaiken väen kanssa.
Olisikin hienoa löytää asunto jossa on oma pieni sauna kylpyhuoneen yhteydessä. Jos sauna olisi oman itsen ja ystävien käytössä, sen energia muodostuisi tutuksi ja lempeäksi. Yleisen saunan kylmyys olisi tiessään, ja lauteilla voisi lojua niin pitkään kuin haluaisi. Perinteisen joulusaunan voisi viettää kotona, vaikka juhannussaunaan pitäisikin päästä mökille metsän helmaan :)

Sauna toimii parannuspaikkana tänäkin päivänä. Sauna on mitä parhain paikka kokeilla kotihoitoja, niin kosmeettisia kuin terveydellisiäkin; Naamioita, pesuja, hauteita ja kääreitä, sillä kaikenlaiset kotikuroiset hoidot saavat potkua hellivästä löylystä jonka pehmittämään ihoon ne pääsevät parhaiten vaikuttamaan. Paras tällaisista puhdistajista on tietenkin tuttu koivu, jonka lehdet sisältävät luonnollisia saippua-aineita. Saunaan ei siis tarvitse viedä mukana erillistä saippuaa, jonka käyttö on, etenkin järven yhteydessä, usein valitettava ympäristöongelma, joka aiheuttaa mm. järvien rehevöitymistä.
Mikäli kuitenkin hankit kosmeettiset tuotteesi mieluiten kaupan hyllyltä, suosi mieluiten ekologisia, luonnossa hajoavia pesuaineita.

"Ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta." -Hauska, sauna-aiheinen sanaleikki-

*Osiosta "Vuotuisjuhlataikoja" -voit löytää enemmän tiettyyn juhlapäivään ja saunaan liittyviä konsteja ;)

1 kommentti:

Leena kirjoitti...

Tykkäsin kyllä kovasti tästä ja hämähäkki postauksesta! Oltiinki just viikonloppuna mökillä ja huomenna onkin taas sapatti niin takaisin vaan mennään ja tietty takaisin saunomaan! Osaan tehdä jo itsekin tulet sinne :)