tiistai 7. kesäkuuta 2011

Hullukaali (Hyoscyamus Niger)

Hullukaali on monien "noitayrttien" tavoin koisojen sukuinen kasvi, ja tunnetaan myös nimellä Villikaali, vaikkakin pääosin homeopatian yhteydessä.
Hullukaali tunnetaan myös Kyläkaalin tai Kylähullukaalin nimellä, ja englantilaisittain kasvi on nimeltään Stinking Nightshade, sekä Henbane, joista jälkimmäinen (vapaasti suomennettuna "Kanakirous") voi olla osasyynä miksi Hullukaalia nimitetään joskus virheellisesti Kanan kaaliksi. Kanankaali, Barbarea, on kuitenkin ihan eri kasvi, joten ole tarkkana.
Hullukaali on parivuotinen kasvi joka voi kuitenkin viihtyä hyvällä kasvupaikalla useampiakin vuosia peräkkäin, vaikka sen kohtaaminen luonnonvaraisena onkin harvinaista.
Hullukaali on hyvin myrkyllinen, ja helppo kukkiessaan tunnistaa lehtivarsien päihin puhkeavista, kauniista kellomallisista kukista. Lisäksi hullukaali haisee voimakkaan raatomaiselta, etenkin kostealla säällä.

(Kuva: Wikipedia)

Hullukaali on feminiininen, vesielementtiä (lähteestä riippuen myös ilmaa,) edustava kasvi, sekä nuorekas, itsetietoinen shamaaninainen.
Hullukaalin jumaluudet ovat sekä voitokkaita, ovelia taistelijoita, sekä viisaita alisen olentoja, kuten Pallas Athene, Bellona, Valkyyriat, Proserpina, Hekate ja Vammatar. Jumalista lähinnä Tyr, Baldur, Apollon, sekä manalankoirat Kerberos ja Garm.
Kasvilla on vahva side tuonpuoleiseen, kuolemaan, ja kuolleiden juhlintaan, kuten Samhainin viettoon.
Hullukaali on yhdistetty myös säätiloihin, säänhallintaan, ja sitä käytetään satunnaisesti nykyäänkin säämagiaan. Ulkosalla poltetun kasvin sanotaan tuovan sateen. Toinen keino oli ripotella kasvin lehtiä virtaavan veteen.

Monissa muinaisissa kulttuureissa hullukaalia pidettiin jumalten lahjana; voimakkaana yrttinä joka on saatu muinaisilta olennoilta auttamaan ihmiskuntaa. Vasta myöhempien vuosien taikausko ja kristillinen käännytystyö leimasivat hullukaalin paholaisen ja noitien kasviksi, jolloin se yhdistettiin myös ihmismielen pimeään puoleen, kavaluuteen, mustaan magiaan, tahtoon taivutteluun sekä hulluuteen. Eräänkin lähteen mukaan noitien hullukaalia sisältävät juomat saivat poloisen uhrin ulisemaan ja vaahtoamaan vesikauhuisen koiran tavoin. Tällä voi olla asiayhteys shamanismiin, jossa poppamies mm. hullukaalia apuna käyttäen saavutti eläinyhteyden susihengen, tai muun eläinhengen kautta.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Hullukaalilla, monien muiden myrkkykukkien tavoin on oma, erikoinen historiansa niin myrkkynä, afrodisiakana, sekä rohtona, ja se on ollut tärkeä kasvi monissa kulttuureissa. Arabit käyttivät hullukaalisuitsuketta ajaakseen tiehensä pahoja henkiä, ja Kiinassa kasvin siemeniä sekoitettiin riisiviiniin, jonka nauttiminen auttoi saamaan yhteyden henkimaailmaan. Muinaisille Germaaneille hullukaali oli pyhä kasvi, jonka voimat saatiin oikeuksiinsa vain jos alastomat neidot keräsivät sitä henkien ohjaamana. Hullukaali oli myös yksi germaanioluen ainesosista. Kansanparantajat käyttivät hullukaalia lääkitsemään mm. erilaisia kiputiloja, melankoliaa, hysteriaa ja epilepsiaa (jota ei vielä kunnolla tunnettu), mutta noitavainojen aikaan kasvin hallussapito oli todiste noituuden harjoittamisesta. Keskiajan Euroopassa hullukaali oli yleinen huumausaine sekä lemmenrohto kansan parissa, ja sitä käytettiin mm. oopiumin korvikkeena. Kylpylöihin luotiin euforista tunnelmaa polttamalla kasvin siemeniä, mikä lopulta hermostutti kirkon edustajat kasvia vastaan. Shakespearen kuuluisassa "Hamlet" -näytelmässäkin tarinan päähenkilön (Hamletin) isä, kuningas surmattiin kaatamalla hänen korvaansa hullukaalin mehua.
Erilaiset näkijät, ennustajat sekä oraakkelit ovat luottaneet hullukaalin psykedeeliseen vaikutukseen, joka tuottaa näkyjä. Nykyään hullukaalia saatetaan käyttää suitsukkeena, vaikka ennen nukkumaanmenoa, enneunien saamiseksi (lehti tai pari riittää).

Hullukaali sopii mm. amuletteihin, sekä siemeninä että juurina, ja niitä voi pitää amulettipussissa mukana, tai vaikka kodin suojeluksi säilyttää esim. oven yllä tai lipaston laatikossa.
Kaikenlaiset rituaalivälineet voidaan puhdistaa ei-toivotuista energioista huiskimalla niitä kasvinoksilla.
Kotipuutarhaan versonutta hullukaalia voidaan uskomuksista riippuen pitää joko siunauksena tai kirouksena jumalilta, kerrotaankin, että kasvi menestyy vain joko haaveilevien uneksijoiden tai kostoa hautovien ihmisten puutarhoissa.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Hullukaali on myös yksi niitä kasveja, joita noitien lentovoiteet kuuluvat sisältäneen. Hullukaali aiheuttaa näkö-, haju-, kuulo-, ja liikehallusinaatioita, jotka vaivuttavat syvään uneen, eikä asianomainen yleensä muista kokemuksistaan mitään. Tila muistuttaa syvää humalatilaa. Hullukaalia on käytetty rohtona monenlaisiin sairauksiin, mm. unettomuutta on hoidettu hullukaalijalkakylvyllä. Iholle asetellut Hullukaalin lehdet puolestaan vähensivät turvotusta ja lievittivät kipua ja tulehduksia, kuten imettävien naisten rintarauhastulehdusta. Myrkyllisyytensä vuoksi hullukaali ei kuitenkaan sovellu kotiapteekkiin vaikka nykylääketeide käyttääkin hullukaalia mm. astman ja muiden sen sellaisten keuhkoputkiongelmien lievitykseen, sekä koliikin ja ripulin hoitoon. Hullukaalista eroteltuja aineita käytetään myös matkapahoinvointilääkkeisiin.

Huom:
Hullukaali on hyvin myrkyllinen, eikä sitä pitäisi koskaan nauttia sisäisesti!
Herkimmät ihmiset voivat saada oireita pelkästä kosketuksesta, joten muista käyttää suojahansikkaita käsitellessäsi kasvia. Myös poltetun kasvin savu on myrkyllistä ja huumaavaa, joten esimerkiksi suitsukkeena käytettäessä ei kannata liioitella määrän kanssa. Hullukaalimyrkytys muistuttaa pitkälti Marjakuusimyrkytystä, mutta marjakuuseen verrattuna oireet etenevät nopeammin, etenkin jos kasvinosia on nielty. Hullukaalimyrkytys aiheuttaa mm. näköhäiriöitä (kuten ajoittaista sokeutta), kouristuksia, lisääntynyttä syljeneritystä (johon liittyy mm. kuolaamista), halvaantuminen (kokonaan tai osittain), ripulia, alavatsa/vatsakipuja sekä hulluuskohtauksia. Hyvä merkki myrkytyksestä ovat myös laajentuneet pupillit. Hullukaali samoin on myrkyllinen myös pihan eläimille, kuten koirille, kissoille, hevosille, lehmille, vuohille ja lampaille.

Uskomuksia:
-Maagisiin tarkoituksiin käytettävä hullukaali on kerättävä auringon noustessa, alastomana, ja yhdellä jalalla seisten.

Ei kommentteja: