torstai 2. joulukuuta 2010

Pihlaja (Sorbus)

Feminiinisen koivun vastapainoksi on hyvä esitellä maskuliininen pihlaja, joita Suomessa kasvaa neljä lajia. Yleisin ja monilukuisin niistä lienee meillä kotoisasti vain "Pihlajaksi" mainittu Kotipihlaja (Sorbus Aucuparia), jota tavataan myös ympäri Eurooppaa. Kotipihlaja on myös Pohjois-Savon maakuntapuu.
Taatusti kaikille tuttu, metsiemme harmaarunkoinen pihlaja on helppo tunnistaa päätöparisista lehdistä, ja valkoisista, voimakkaasti tuoksuvista kukkatertuista, jotka myöhemmin muuttuvat helakanpunaisiksi marjaryppäiksi.
Kuten siis jo mainitsinkin, pihlaja on maskuliininen, ilman elementtiä edustava pyhä puu, jolla on paikkansa myös kelttien puukalenterissa nimellä Luis (21.1-17.2).
Pihlaja yhdistetään soturi- ja ukkosenjumaliin, kuten Ukko Ylijumalaan, Thoriin ja Dagdaan, sekä neito- ja äitiaspektin jumalattariin kuten Rauniin, Brigitiin, Cailleachiin, Seleneen ja Maaäitiin.
Lintujen ja peikkojen on mainittu viihtyvän pihlajan lähellä.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Pihlaja on maagisesti vahva puu, ja siltä kuuluisi aina pyytää lupa käyttöön.
Pihlaja mitätöi muiden loitsut ja karkottaa pahan. Etenkin oksilla läpsiminen kuuluu olevan tehokasta. Eräänkin tarinan mukaan rysän päältä kiinni jääneet trullit uitettiin kaivossa yhdeksän kertaa, ja annettiin pihlajavitsalla selkään jotta vahinko saataisiin takaisin kun noitien taioista häviäisi teho, eivätkä he enää palaisi trullaamaan ko. taloon. Tarina ei kuitenkaan kerro, oliko trullit karkottava teho nimenomaan maagisessa pihlajanoksassa vaiko kipakassa selkäsaunassa.
Kerrotaan myös, että pihlajapuisessa kirnussa valmistettua voita eivät trullit päässeet omimaan eivätkä pilaamaan, eivätkä edes parat voineet sitä varastaa.
Karjaa ja omaisuutta on suojeltu pihlajaseppelein, tai kiertämällä rakennukset pihlajapuisen ristin kera. Tällainen risti on saatettu myös piilottaa oven päälle jolloin paha ei päässyt sisälle. Ne estivät myös salamaa iskemästä taloon, olihan se Ukkosenjumalan pyhä puu.

Pihlaja soveltuu hyvin kaikenlaisiin rituaaleihin, kuten suojelukseen, parannukseen, karkotukseen, vastamagiaan ja ennustamiseen. Pihlaja on myös mainio taikasauva materiaali, ja sitä kannattaa kokeilla myös athamen kahvassa.
Pihlaja liittyy voimakkaasti talveen, ja soveltuu käytettäväksi erityisesti Kynttilöiden päivänä ja Imbolcina.
Parhaiten pihlaja toimii miesten tai hyveellisten naisten taioissa, vaikka, ainakin puukalenterin mukaan, sen sanotaan olevan voimakkaimmillaan erityisiksi pihlajan päiviksi mainittuina päivinä. Näitä olivat kaikki Keskiviikot, sekä 21.1, 2.5, 3.5, ja 17.5.

Amulettina kannetun puunkappaleen sanotaan tuovan aivan erityistä onnea, voimistavan henkisiä kykyjä, ja pitävän etenkin miehet seksuaalisesti kyvykkäinä.
Hyvän yleisamuletin saat solmimalla kaksi pihlajanoksaa yhteen punaisella nauhalla. Yleisesti pihlaja sopii onni- voima- ja menestysamuletteihin, myös edistämään työmenestystä ja uraa.
Pihlajanmarjahelmien sanotaan myös tuovan hyvää onnea, ja suojelevan erilaisilta sairauksilta.
Pihlaja sopii myös suitsukkeisiin ja kylpyihin, se vahvistaa toista näköä, lisää psyykkisiä voimia, ja ennustustaitoa.

Pihlaja myös suojelee vainajia. Haudoille on istutettu pihlajia, ettei kuollut nousisi kummittelemaan. Vainajille suunnatut uhrit, kuten ruoat ja juomat, voi jättää kotipihlajan juurelle. Aina parempi, jos kyseessä on pihapiirisi haltijapuu.
Pihapiirin pihlaja suojelee tontin väkeä ja tuo onnea taloon. Pihlajanmarjoja tai -oksia voi myös säilyttää talossa erityisessä rasiassa.

Pihlajan puuaines on tiivistä ja pehmeää, ja sitä käytetään nykyäänkin mm. huonekaluteollisuuden raaka-aineena. Onhan pihlajasta valmistettu myös kampoja, haravan piikkejä, urheiluseipäitä, kärryjen akseleita ja -aisoja, astioita, soittimia, yms. Pihlajan kuorta on käytetty apuna myös nahkojen parkitsemisessa.

Pihlajalla on jonkin verran lääkinnällisiä ominaisuuksia, esimerkiksi pihlajanmarjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia, minkä vuoksi niillä on hoidettu kaikenlaisia puutostiloja, kuten keripukkia. On myös uskottu, että marjojen syöminen toisi syöjälle yliluonnollisia voimia, ja suojelisi paholaiselta.
Pihlajanmarjoissa on runsaasti sorbiidihappoja, mikä tekee niistä kitkeriä ja hapokkaita. Marjojen liiallinen nauttiminen paljaaltaan voi ärsyttää elimistön limakalvoja, sillä marjojen siemenet sisältävät mm. amygdaliinia, joka muodostaa syaanivetyä ruoansulatuskanavassa. Marjojen keittämisen aikana amygdaliini kuitenkin haihtuu, ja pihlajanmarjoista valmistettuja hilloja ja mehuja voi nauttia turvallisin mielin. Ne ovat lisäksi maukkaita ja vitamiinipitoisia.
Pihlajanmarjoja käytetäänkin nykyään myös makeisten, limonadien ja alkoholijuomien (esim.Sorbus-pihlajanmarjaviini) mausteena.
Pihlajanmarjateetä on käytetty mm. reumatismin ja kihdin hoitoon, mutta ne myös edistävät maksan ja sapen toimintaa ja auttavat peräpukamiin.

Marjojen lisäksi pihlajasta on käytetty lehtiä, jotka, esimerkiksi teenä, edistävät hieman ruoansulatusta ja voivat helpottaa mm. ummetusta.
Nuorista pihlajanlehdistä saa vitamiinipitoisen lisän vaikka salaattiin.
 
Huom: Pihlajanlehtiä ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä ne voivat ärsyttää ruoansulatusta. Kypsentämättömät, kirpeät pihlajanmarjat voivat aiheuttaa suunsisäistä limakalvoärsytystä yliherkille ja allergikoille.

Uskomuksia:
-"Pihlaja ei kanna kahta taakkaa", eli runsas pihlajanmarjasato povaa leutoa talvea.
-Pihlajaa kerätessä pitäisi valita eri reitit meno- ja tulomatkalle. Pihlajanoksia ei myöskään saisi katkaista veitsellä.
-"Kun Pihlaja kukkii runsaasti, pääsee vanhatpiiatkin naimisiin" (Wanha sanonta).
-Pihlajasta valmistettu kävelysauva suojelee patikoijaa eksymiseltä ja metsänpeitolta.
-Pihlaja unessa varoittaa kateudesta. Pihlajanmarjat puolestaan enteilevät viestiä tai kirjettä.
-Monille tuttu mistelipensas kasvaa loiskasvina mm. pihlajassa. Pihlajasta leikattua misteliä pidetään erityisen voimakkaana.

Ei kommentteja: