torstai 24. kesäkuuta 2010

Sananen lemmentaioista

Monia ihmisiä noituus tuntuu kiinnostavan nimenomaan lemmentaikojen vuoksi. Elämä koetaan ahdistavana vain koska ihastuksesi ei pidä sinusta. Sen sijaan että voisimme hyväksyä tilanteen ja ehkä etsiä ihmistä joka olisi vähemmän nuiva, ripustaudutaan yksipuoleiseen rakkauteen ja pyritään parantamaan riutuvaa sydäntä lemmenloitsulla joka kääntäisi rakastamasi henkilön pään eduksesi. Moinen ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Miksi?
Kysy itseltäsi: Haluatko mieluummin löytää kumppanin joka huomaa sinut omana itsenäsi, rakastuu sinuun omasta tahdostaan, ja toivoo sinulle hyvää, vai kumppanin joka rakastaa sinua koska sinä haluat niin, eikä ymmärrä omia tunteitaan sinua kohtaan? -Niinpä. Tekolemmellä solmitut liitot ovat usein yksipuolisia ja onnettomia, sillä kumppanin tahto on tavallaan sinun taskussasi. Hän ei rakasta sinua oikeasti, muttei voi olla rakastamattakaan. Lemmenloitsu pitäisi myös uusia säännöllisin väliajoin, sillä tällaiset loitsut tuppaavat väljähtymään ja unelmien kumppani voi lopulta lähteä kävelemään. Jos lisäksi kerkesit kiintyä hänen zombiemaiseen läsnäoloonsa kärsit erosta todennäköisesti itse eniten.

Lemmentaiat voidaan lukea kahteen pääryhmään;  Lempeä nostaviin (eli positiivisiin), ja lempeä kylmentäviin (eli negatiivisiin) loitsuihin. Molemmat ryhmät voidaan jakaa edelleen kahteen alaryhmään;
-Lempeä nostavat loitsut voivat keskittyä sekä henkilökohtaisen lemmen nostatukseen, että tietyn, itsen ulkopuolisen kohteen lumoamiseen.
-Lemmenkylmennystaioilla taas voidaan kylmentää sekä ihmisten välisiä suhteita että henkilökohtaista lempeä. Toisiinsa rakastuneiden välit voidaan turmella tai ihminen voidaan pilata ettei hän ikinä löytäisi rakkautta.
Miksi joku haluaisi kuitenkaan tehdä tällaista? -Kateudesta? Kostoksi? Eikö kuulostakin kypsän aikuisen puheelta? (olin siis sarkastinen, älä edes ajattele että moinen olisi hyvä juttu).

Entä tulevan kumppanin kuvajaisen kurkistelu vaikkapa lähteensilmästä juhannusyönä, tai peilistä Vuodenvaihteessa?
Moiset metodit kuuluvat tulevaisuuden tarkastelun piiriin mutta eivät ole niin harmittomia kuin kristallipalloon tuijottelu, sillä tulevan puolison ennakkotarkastelu on huomattavasti radikaalimpi tapa; Puolisoa kurkisteltessa taiantekijä noudattaa annettua kaavaa tai ohjeita, ja tekee sopivat ennakkovalmistelut, jonka johdosta tuleva puoliso sitten näyttäytyy, k.o. taianteosta riippuvalla tavalla/paikalla. Tällöin ei kuitenkaan nähdä kultia itseään vaan hänen astraalikehonsa, joka taian ansiosta saadaan ilmestymään taiantekijälle. Pahimmassa tapauksessa astraalikeho pakotetaan irtoamaan isännästään vastentahtoisesti, minkä kerrotaan olevan taian kohteelle tuskallista. Tieto perustuu pääasiassa folkloreen ja kertomatietoon, mutten silti haluaisi kokeilla.
Vaikka suhde siis syntyisikin, en usko kumppanin ilahtuvan jos kerrot aiheuttaneesi hänelle viattoman oloisella lemmentaialla elämänsä tuskat vain jotta hän olisi nyt siinä pitelemässä sinua kädestä.
Mainitsen vielä, hyvä pitää mielessä että samaan aikaan vastakkaisilla tahoilla tehdyt loitsut saattavat kumota toisensa, esim. jos kaksi naista yrittää lumota saman miehen, ei kummankaan loitsu toimi.

Rehellisyys kunniaan

Jos kuitenkin olet tehnyt kumppanillesi lemmentaian, ja olet siksi suhteessa hänen kanssaan, suosittelen että kerrot hänelle lumouksesta. Eikös kaikkien ihmissuhteiden tulisi pohjautua rehellisyyteen?
Sitäpaitsi myönnettäköön, että joskus tekolemmestä alkaneet suhteet voivat muuttua aidoksi rakkaudeksi mikäli kumppani todellakin on se oikea.
Jos hän todella rakastaa, hän ei ehkä pahastu lemmentaikatunnustuksista, ja omatuntosi on moisen jälkeen puhtaampi.

Onko sitten olemassa turvallisia lemmentaikoja?

Toki. Parhaita lienevät taiat joilla pyritään houkuttelemaan toivotunkaltaista kumppania lähituntumaan, ja jotka eivät siis niinkään kohdistu johonkuhun tiettyyn, taianasettajan jo ennalta valitsemaan henkilöön, vaan pikemminkin satunnaistekijän valitsemaan, sinulle todennäköisimmin sopivaan henkilöön joka vastaa asettamaasi kuvausta. Voit myös asettaa loitsun jolla toivomasi henkilö huomaa sinut, mikäli hän on aikaisemmin tavallaan, kulkenut ohitsesi tai katsonut lävitsesi. Loppuhan on tavallaan hänestä kiinni, haluaako hän huomioida sinua jatkossa. Mikäli hän ei tunnu kiinnostuvan sinusta, haluatko todella lumota sellaisen kumppanin?

Ohikiitäviin hetkiin keskittyvät "yhden illan loitsut" ovat lähinnä noidan omasta moraalista kiinni. Vaarana on että kiinnyt kumppaniisi joka ei kuitenkaan ole enää halukas tapaamaan sinua toiste, ja toisinpäin.
Tulevan kumppanin nimikirjaimia, vaatteiden väriä, ikää, tapaamispäivää, ja sen sellaista voi myös tiedustella aika turvallisin mielin.

Turvallisin tapa kurkistella tulevaa puolisoa on puolestaan yrittää nähdä hänet valvemaailman sijaan unessa.

Lemmennosto ja lemmenkylmennys

Molemmat itsessään kuuluvat myös lemmentaikojen saralle. Ennen vanhaan lemmeksi kutsuttiin seksuaalienergiaa, "sitä jotakin" jonka haluttu huomasi ja saattoi näin ollen löytää kumppaninsa.
-Lemmennostolla tarkoitetaan magiaa jolla sinusta tulee muiden silmissä viehättävämpi ja halutumpi, hiirulaisesta prinsessaksi (tai prinssiksi) niin sanotusti.
-Lemmenkylmennyksellä taas asetetaan/stopataan (laimennetaan) lemmennosto, tai tehdään kohteesta harmaa hiirulainen jota kukaan ei tahtoisi. Toisaalta, myös tekolempeä esimerkiksi on hoidettu kylmennyksellä. Lemmenkylmennys tunnetaan paikoin myös nimellä lemmenpilaus ( eli pilaaminen; "piluu"), joka on lähinnä se kateellisten versio aiheesta; suositun ja/tai kauniin henkilön lempi kylmennetään ja hänestä tehdään "tavis", näin nykytermeillä ilmaistuna.
 
Lemmenruoat ja Afrodisiakat

Rakkautta halutussa on pyritty jo vuosisatojen ajan herättämään ja säilyttämään erilaisilla ruoka-aineilla ja rohdoilla, ruumiin eritteistä eläinten sisälmyksiin. Nykyisellään lemmenrohdot eivät enää ole ihan noin hard-corea, ja kuka tahansa kotikokki uskaltaa varmasti turvallisin mielin tarttua artisokkaan. Sitäpaitsi monet yrtit (kuten valkosipuli) todistetusti edistävät verenkiertoa, ja ovat hyväksi hormonitoiminnalle. En tosin väitä että tuhdin valkosipulicoctailin jälkeen sinulle tarjotaan automaattisesti vihkisormusta, mutta oikein maustettu ruoka lämmittää varmasti oikeista paikoista. Tärkeintähän on, että lemmenruoat sun muut tarjottavat, jotka höystetään turvallisilla raaka-aineilla ovat maistuvia, ja rakkaudella valmistettuja. Onko siis niin väliä vaikkei se herättäisikään kokkia kohtaan kuin lämpimiä tunteita? Hyvä ruoka, parempi mieli, eikö?

Tarkoitukseni ei ole pelotella ketään ja saarnata "Älkää vaan tehkö lemmentaikoja!!!", vaan pyrkiä kertomaan syistä ja seurauksista asiallisesti. Itselläni on jopa muutama lemmentaikakirja, mutta se tarkoita että olen kokeillut jokaista niistä löytynyttä loitsua. Kirjoista saa tietoa ja vinkkejäkin loitsujen rakentamiseen, mikäli niitä tarvitsee, ikäänkuin keittokirjoista saa vinkkejä ruoanlaittoon. Olen toki tehnyt lemmentaikoja (kaksi elämäni aikana, jos tarkkoja ollaan), mutta ne ovat olleet tuota harmittomampaa lajia.
Pitäkää, loitsijat, mielessä, että mitä enemmän voimaa, sitä enemmän vastuuta. Noidat ovat ihmisiä, eivät jumalia.

Ja edelleenkin, kysyä saa jos nyt unohdin mainita tässä jotain kiinnostavaa, vastailen uteliaiden kysymyksiin ihan mielelläni :)

Ei kommentteja: