torstai 17. kesäkuuta 2010

Leppä (Alnus)

Leppä on sitkeähenkinen, varjoisissa paikoissa viihtyvä, koivukasvien heimoon kuuluva lehtipuu, eli tavallaan Koivun sukulainen. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa kaksi lajia, Harmaaleppä (A. Incana) ja Tervaleppä (A. Glutinosa).
Lepällä on muutama erikoinen ominaisuus, joka tekee siitä helposti tunnistettavan. Ensiksikin, sen lehdet eivät syksyisin kellastu, sillä puu ei varastoi klorofylliään talveksi, ja toisekseen, vaikka leppä onkin lehtipuu, se tuottaa syksyisin pieniä käpyjä.
Kolmas erikoinen ominaisuus ovat puun juurakon "aivomaiset" kyhmyt, juurikasvannaiset. Kyseessä ei siis ole mikään tauti, vaan leppä on hyväksi ympäröivälle maalle, sillä juurikasvannaistensa avulla leppä sitoo maasta typpeä.

(Kuva: Wikimedia Commons)

Valoisan koivun vastapainoksi leppä on Alisen voimapuu; Alisen koivu. Lepän nimi viittaa wanhasuomalaiseen, verta tarkoittavaan sanaan. Punaista kuorinestettä on pidetty verenä, jolloin puu liittyy näin osaltaan paitsi ihmiseen, myös naiseksi tulemiseen ja seksuaalisuuteen. Nuoret neidot saattoivatkin saunassa vihtoa itseään leppävastoilla löytääkseen kumppanin, ja lemmensauna onkin usein lämmitetty leppäpuulla. Leppää onkin verensä vuoksi pidetty ihmisenkaltaisena, tietoisena olentona; puuna, joka saattoi tuntea kipua.
Puun "veri" tunnetaan myös sudenveren nimellä, eikä leppää siksi käytetty suojeleviin karjataikoihin, paimenpilleihin, eikä -vitsoihin, sillä sen uskottiin tuovan onnettomuutta, kuten houkuttelevan metsänkoiria karjan kimppuun. Lepän voima täytyi siis tuntea, tai se saattoi käydä loitsijan omaan nilkkaan.

Folkloren mukaan maahiset ja pirut saattoivat myös valmistaa leppäpuusta vaihdokkaan, joka sitten äidin silmän välttäessä sujautettiin kehtoon ihmislapsen tilalle.

Lepän Jumalattaria ovat mm. Loviatar, Vammatar, Kiputyttö, Tuonetar, Louhi, Hel, Hecate ja Valkoinen neito. Leppä liitetään myös Kuuhun ja Uranukseen, sekä vesielementtiin. Toisaalta Lepässä on myös tulielementtiä, lähinnä puuaineksen punavärin vuoksi. Tulielementtiä edustaessaan leppä liitetään maskuliiniseen puoleensa; Miehiseen kainouteen/Nörtticharmiin, leppoisuuteen, ja henkisiin sekä runollisiin asioihin, sekä jumalista mm. Apolloniin, Braniin, Orfeukseen, Odiniin ja Lemminkäiseen.
Leppä liitetään läheisesti ihmisten lisäksi myös Alisen olentoihin, petoihin, maahisiin ja hiisiin. Folkloressa Leppä esitetäänkin pääasiassa juuri Alisen, pahojen henkien, ja noitien, yms. "pahojen" asioiden, ja -olentojen puuna.
Muinainen, kelttiläinen puukalenteri tuntee Lepän nimellä Fearn (tai Fern), ja se hallitsi 18.3-14.4 välistä aikaa.

Lepikot ovat kautta aikojen olleet mystisiä paikkoja, jonne varomattomien ihmisten väitetään kadonneen metsänpeittoon, haltijoiden tai keijukaisten käsiin, sekä pyhiä paikkoja, jonne on viety mm.ruokauhreja lepyttelemään ja kunnioittamaan henkiolentoja. Lepikkoon haudatut aarteet olivat parhaimmassa turvassa, ja tarvittiin taitava tietäjä nostamaan asetettu aarre lepikosta.
Leppä on liitetty myös ennakkoaavistuksiin ja toiseen näköön. Lepikot ovat sopivia paikkoja kurkistella tulevaisuutta, ja lepän käpyjä voi laittaa vaikka amulettiin edistämään intuitiota.
Leppä sopii erinomaisesti suojeleviin talismaaneihin, ja antaa voimia selviytyä vaikeuksista.
Valpurinyönä ovelle asetetut lepänoksat suojelevat kaikenlaisilta pahantekijöiltä ja vahingollisilta noituuksilta.
Erityisen voimakkaina lepän käyttöön pidettiin Lepälle pyhitettyjä päiviä, kuten Sunnuntaita, Valpuria, ja 1.3-15.4 välisiä päiviä. Muita leppärituaaleille sopivia aikoja olivat Tammikuu ja vuodenajoista syksy (eli Syys-, Loka-, ja Marraskuu).

Lepällä on enemmän maagisia ansioita, mutta myös kotikosmeettisia tai lääkinnällisiä arvoja löytyy jonkin verran; Nuorien leppien kuorta on käytetty keitteenä lievittämään kuumetta ja houretiloja, sekä puhdistamaan verta. Leppä myös poistaa nestettä ja hikoiluttaa.
Lepän lehtiä, siinä missä kuortakin, voi keittää vahvaksi teehauteeksi, ja sitten käyttää tällaista hauduketta suuhuuhteena tai juomana, suun ja nielun tulehduksiin. Leppä sopii näin käytettynä myös kihdin hoitoon.
Ulkoisesti käytettynä lepän lehdet lievittävät ihotulehduksia, haavaumia ja raapeumia, palovammoja, paiseita ja peräpukamia. Voit valmistaa lepänlehdistä voidetta, tai lisätä murskattuja lepänlehtiä vaikka kylpyveteen.

Huom: Liikaa sisäisesti nautittuna leppä voi rasittaa maksaa ja munuaisia.

Uskomuksia:
-Leppä on lemmon tekemä, haapa hiien kasvattama.
-Leppäpuu näkee sieluusi.
-Lepänoksilla voi hallita säätä.
-Leppäseppelettä Mittumaarina käyttävä saattoi vaaratta kulkea maahisten ja keijukaisten maailmassa, kunhan tuli kotiin ennen auringonnousua, tai hiisi vei.
-Lepän näkeminen unessa enteilee hyviä uutisia.

Ei kommentteja: